Liikuntalääketieteen perusopinnot ja mitä siellä oppiikaan

Sain tässä hiljattain toiveen kirjoittaa liikuntalääketieteen opinnoistani ja mikäs siinä, kun itse pidin kursseista ja koin ne hyödyllisiksi ja mielenkiintoisiksi :) Suoritin siis liikuntalääketieteen perusopinnot Helsingin seudun kesäyliopistossa (perustuen Itä-Suomen yliopiston opetussuunnitelmaan) ja ne olivat laajuudeltaan 25 op. Opinnot sisälsivät 7 eri kurssia: elimistön rakenne ja toiminta, liikuntafysiologian ja biomekaniikan perusteet, liikunta, fyysinen kunto ja terveys, terveyskunnon mittaaminen, liikunta ja sairaudet, liikunta ja ravitsemus sekä liikunnan turvallisuus. Kaikki kurssit sisälsivät yleensä yhden luentoparipäivän verran ja lisäksi oli tenttejä ja tehtäviä.

Elimistön rakenne ja toiminta käsitteli ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa. Tässä kurssissa luentoja oli kolmena päivänä, koska ihmiselimistö ei ole ihan helppo kokonaisuus :) Kävimme tunneilla läpi anatomiaa hieman enemmän liikuntaan viitaten, joten vaikka itsellänkin on anatomian luennot käytynä, niin hyödyin ehdottomasti tästä uudesta näkökulmasta. Luentojen lisäksi kurssi sisälsi tentin.

Toisena kurssina oli edessä liikuntafysiologian ja biomekaniikan perusteet. Liikuntafysiologia oli näistä aiheista ainakin itselleni mieluisampi ja myös mielenkiintoisempi, sillä biomekaniikka käsittelee osittain matikkaa ja fysiikkaa, mitkä eivät ole koskaan olleet vahvimpia puoliani. Aihepiireinä löytyi mm voiman ja kestävyyden eri lajit sekä sydämen ja keuhkojen toiminta kuormituksessa. Suoritustapana luentojen lisäksi oli tentti.

Liikunta, fyysinen kuntoa ja terveys käsitteli paljolti terveysliikuntasuosituksia, väestön terveyttä ja eri sairauksien liikuntasuosituksia. Niitä käytiin läpi mm liikunnan käypä hoito suosituksen myötä. Kurssitehtävänä oli tehdä liikuntaohjelmat kolmelle eri esimerkkihenkilölle erilaisten taustatietojen perusteella ja lisäksi myös itselle.

Terveyskunnon mittaaminen oli hyvin poikkeava muista kursseista, sillä luennot kestivät vain pari tuntia ja sen jälkeen hypimme ja heiluimme loppupäivän liikuntahallilla. Teimme kuntotestejä ja kehonkoostumusmittauksia ja samalla opettelimme tekemään niitä muille. Kurssin täydensi kirjallinen tehtävä, jossa piti kertoa kuntotesteistä ja analysoida omia tuloksiaan. Tämä oli kursseista suosikkini, sillä käytännössä toimiminen on kivempaa ja itse ainakin opin niin paremmin kuin vain pänttäämällä kirjaa :)

Liikunta ja sairaudet käsitteli nimensä mukaisesti liikunnan merkitystä eri sairauksiin ja miten sairauksia voi hoitaa ja ennaltaehkäistä liikunnalla. Myös esim. sydänsairauksiin liittyvää kliinistä rasituskoetta käytiin läpi. Tenttikirja kourassa mentiin tämäkin kurssi. Terveydenhoitajan työni kannalta tämä oli todennäköisesti hyödyllisin kurssi, mutta potilaiden motivaatio taitaa olla se suurin ongelma hoitaa sairauksia liikunnan keinoin.

Liikunta ja ravitsemus -kurssilla aihepiireinä olivat mm. ravitsemussuositukset, painonpudottajan ruokavalio ja urheilijan ruokavalio. Kurssilla perehdyttiin myös suomalaisten saamiin ravintoaineisiin ja niiden määriin suhteessa suosituksiin. Tentti seurasi myös tämän kurssin päätteeksi. Ravitsemus oli mielenkiintoinen aihe, etenkin kun se nykyään on niin paljon puheenaiheena. Asioihin tuli uutta näkökulmaa ja monet mediassa pyörivät aiheet ja ravitsemukseen liittyvät myytit saivat selityksiä tai ne kumottiin.

Liikunnan turvallisuus -kurssin aiheina tuli vastaan mm. liikunnan terveysriskit, liikuntaan liittyvät sydänongelmat, tapaturmat ja rasitusvammatennalta. Lisäksi käytiin läpi niiden ennaltaehkäisy ja hoitoa. Kurssitehtävänä oli referaatti urheiluun liittyvästä artikkelista ja lisäksi essee liikuntaan liittyvistä tapaturmista ja mm niiden ehkäisy ja hoito.

Viimeiset luennot olivat jo yli puoli vuotta sitten ja viimeiset kurssitehtävätkin tuli palautettua jo yli 4 kuukautta sitten, joten tuorein terä tältä opintokoosteelta puuttuu. Koen kuitenkin opinnoista hyötyneeni niin työelämässä kuin omassa elämässäni treenamista ajatellen. Suosittelen liikuntalääketiedettä kaikille, joilla on edes pieni palo tietää vähän enemmän liikunnasta ja terveydestä, vaikkei olisikaan liikunta-alan ammattilainen :)

Terveellisempiä herkkulöytöjä

Loma loppui ja luulin sen myötä menojenkin vähentyvän, mutta kiireet sen kun jatkuvat ja blogi on edelleen jäänyt vähemmälle huomiolle. Liikunnan suhteen olen parin viime viikon aikana päässyt pikkuhiljaa normirytmiin kaikista menoista ja kiireistä huolimatta. Tänään vetäisin sali+Sh'bam-yhdistelmän ja kyllä teki hyvää. En ole tehnyt kunnon lihaskuntotreeniä reiluun 1,5 kuukauteen ja sen huomasi. Huomenna saattaa lihaksissa tuntua :)

Olen löytänyt sokeriherkkujen lisäksi viime aikoina terveellisempiäkin herkkuja/ruokia. Vietin synttäreitäni tällä viikolla ja sen kunniaksi kävin syömässä ravintola Sandrossa. Lautaselle eksyi ihanaa kasvisruokaa. En tiedä rasva- ja kalorimääristä, mutta enpä toisaalta välittänytkään :D Kasvisruoka kuitenkin on terveellisempi vaihtoehto ja myös kevyempi, joten jättilautaselta jaksoi ahtaa ruokaa napaan oikein urakalla! Suosittelen ehdottomasti tätä ravintolaa ja niin taitaa moni muukin, sillä paikka taitaa olla aina täynnä.

Ruokaa riitti! Vertailuna vasemmassa yläkulmassa normikokoinen lautanen. Onneksi kyseessä oli kahden hengen annos, vaikka siitäkin jäi paljon syömättä :)

Synttärikakuksi tein mansikka-mustikkaraakakakkua ja näin sain ruoka-ainerajoitteisen kaverini myös herkuttelemaan. Ihana resepti on alunperin täältä, tosin hieman sitä muokkailin parin ainesosan suhteen. Kakku oli oikein hyvää ja raikasta, eikä sokerin puuttumista oikeastaan huomannut. 
 

Hiljattain myös löysin kaupasta ihanan raakapatukan makuna appelsiini-raakakaakao, mikä käy hyvin makeannälkään. Tässä on lähes 200 kcal/100 g vähemmän kuin suklaapatukassa. Nam!

Brittiläinen ruokakulttuuri syynissä

Matkustelin lomani aikana Irlannissa ja Englannissa lähes kahden viikon ajan ja jälleen kerran mielenkiinnolla ja kauhulla katselin paikallisia ruokia ja ruokakauppoja. Olen asunut Englannissa puoli vuotta ja lisäksi matkustanut siellä lukuisia kertoja ja Irlannissakin kahdesti, joten voisin väittää tuntevani ainakin brittiläisen ruokakulttuurin aika hyvin. Kauhistelin ruokakulttuuria jo siellä asuessani vuonna 2009, eikä mielipiteeni asiasta ole muuttunut sen jälkeen. Oman käsitykseni mukaan britit syövät epäterveellisemmin kuin suomalaiset ja tätä tukee pubiruokailukulttuuri.

Mitä se brittiruokakulttuuri sitten on? Tässä joitain asioita mihin olen kiinnittänyt huomiota.

"Terveysvalmispizza"

Kaupoista saa usein ostettua meal dealeja, mihin saa valita esim. wrapin/kolmioleivän/salaatin ja sipsipussin/hedelmää/suolapähkinöitä ja mehun/limun/veden. Kyllähän tuosta saa koostettua ihan hyvän kokonaisuuden, mutta miksi niitä sipsejä pitää olla joka paikassa? Briteissä on hyvin yleistä, että koulussa lounaalla/välipalalla lapsilla on sipsejä ja tietysti aikuisillakin ne ovat suosittuja. Kaupoissa hyllyt notkuvat sipsipusseja ja pieniä sipsipusseja myydään jättipakkauksissa juurikin sen takia, että ne ovat hyviä välipaloja tms. Myös kolmioleivät ja valmisruoat ovat hyvin yleisiä. Pizzaa, chicken wingsejä, pubiruokaa, ranskiksia jne. Pikaruokaloita on joka kulmassa ja pubeista saa ei-niin-terveellistä ja ei-niin-houkuttelevan näköistä ruokaa. Pubit ovat iso osa paikallista kulttuuria ja tottahan siellä tulee myös syötyä. Pikaruoka/valmisruoka on myös halpaa suhteessa terveellisempään ruokaan ja esim. kasviksiin. Joskus kaupasta on jopa vaikea löytää ns. normaaleja ruoka-aineita vaikkapa jauhoja.

Olin Englannissa kiinalaisessa buffetravintolassa syömässä ja siellä oli tarjolla ranskalaisia perunoita! Mielestäni ne eivät ole kiinalaisia, mutta kun briteissä ollaan, pitäähän niitä olla tarjolla joka paikassa. Monien ruokien lisänä on ranskalaisia ja niitä saa pubista kuin pubista. Ravintolassa söin kerran ruoaksi lasagnen ja sain sen lisänä ranskalaiset. En ihan ymmärtänyt miksi, mutta se kuului annokseen :D Joskus olen pyytänyt ranskalaisten tilalle salaatin, kun sen on saanut vaihtoehtoisena valintana. Sitä salaattia sitten onkin odoteltu, kun luultavasti sitä ei usein tilata ja koko salaatti on pitänyt tehdä vain minua varten.

Monta välipalaa

Isoista supermarketeista ei välttämättä saa ostettua yksittäisiä jäätelöitä! Menimme Tescoon (hyvin yleinen brittiläinen supermarket) ohikulkumatkalla ja ajattelimme vain ostaa jätskit. Pakasteosastolle päästyämme löysimme vain jäätelöpakkauksia, missä oli vähintään 3 jäätelöä. Myyjältä kysyttyämme, löysi hän vain yhden jäätelövaihtoehdon, mitä myytiin yksittäisinä kappaleina. Pienemmistä kaupoista kyllä saa yksittäisiä jätskejä, mutta vain yksi vaihtoehto isossa supermarketissa? Eivätkö paikalliset harrasta jäätelön syöntiä esim. ulkona vaan vievät multipakkaukset kotiin ja syövät siellä. Osta ja syö enemmän kuin tarvitset? Tämä pätee moneen muuhunkin, sillä kaikenmaailman herkkuja ym. saa usein isommissa pakkauksissa. Ja lisäksi tämä osta 3 maksa 2.

Tämä havainto ei mene omaan piikkiini, vaan juttelin suomalaisen ystäväni kanssa, joka on keväällä muuttanut Englantiin ja kävin myös hänen luonaan matkustellessani. Tykkään syödä Pilttejä ym. vauvan soseruokia ja niin myös ystäväni. Hän oli kovasti yrittänyt etsiä niitä kaupoista, muttei ollut löytänyt. Puhuimme lasten ruoista ja hänen mukaansa lapsille ei ole tarjolla Pilttien kaltaisia hedelmäsoseita vaan välipaloja ym, joihin on lisätty sokeria. Sokeria pienille lapsille? Nyt soi myös kellot ammattini kannalta.

Mitä muuta tuli mieleen? Limua juodaan paljon. Kaupoissa on lähinnä vaaleaa höttöleipää ja vähemmän täysjyväleipää tms. (Ruisleipää en mainitsekaan, koska sitä ei saa monestakaan maasta.) Majoneesia laitetaan ruokiin lisänä ja pubeissa voi olla niitä läjäpäin minipakkauksina kuten ketsuppia "mausteena". Pekonia myös tulee usein vastaan eri ruoissa.

Asuessani Englannissa (eli vaihdossa ollessani) suoritin projektityötä yliopiston työterveyshuollossa. Aiheena oli mm sydänterveys ja projektin tarkoituksena oli saada henkilökuntaa terveystarkastuksiin. Oma roolini oli mm kampanjointi ja materiaalin hankkiminen. Tilailin kirjallista materiaalia eri paikoista ja sitä oli saatavilla paljon. Briteissä on käsittääkseni paljon erilaisia kampanjoita ym. juuri terveellisemmän ruoan ja terveellisempien elämäntapojen puolesta. 5 A DAY lienee kuuluisin kampanja, minkä tarkoituksena on saada kaikki syömään 5 annosta hedelmiä, marjoja ja kasviksia päivässä. "Puoli kiloa päivässä" taitaa taipua samaan muotoon Suomessa :) Tämä kampanja näkyy vahvasti Briteissä ja esim. kaupoissa myydään hedelmäkippoja, missä mainostetaan, että "this is one of your five a day".

Tässä taisi tulla esille ne pahimmat puolet, mutta kyllä sitä terveellistäkin ja hyvää ruokaa Briteistä saa :) Täytyy kuitenkin muistaa, että nämä ovat minun näkemyksiäni, kokemuksiani ja mielipiteitäni. 100 %:sta faktaa en voi tarjota, mutta hyvin vahvaan kokemukseen perustuen tämän kirjoitinkin :) Ja toisekseen, kyllä sitä Suomessakin osataan epäterveellisesti syödä...