Aamulla ennen salille lähtöä tuli taas mietittyä peruskestävyystreenejä, joita teen ihan liian harvoin. Sykkeet nousevat helposti vauhtikestävyyden puolelle lajissa kuin lajissa. Tanssiminen ehkä pysyy vielä suurimmaksi osaksi pk:n puolella tai no en voi vannoa, koska en ole koskaan muistanut ottaa sykemittaria tunneille mukaan, mutta hengästymisen perusteella sanoisin, että kovissa sykkeissä ei mennä. Mutta jumppa kuin jumppa (paitsi lihaskestävyys) ja juokseminen kyllä aina nostattavat sykkeet korkealle. Usein sanonkin, että mitä kovempaa ja hikisempää, niin sen parempi. Ehkä tuosta ajattelutavasta pitäisi luopua, sillä tiedän tarvitsevani myös niitä pk-treenejä, koska ovat kuitenkin liikunnan perusta.
Oli loka-marraskuulla Kuortaneen urheiluopistolla viikon kuntoremontissa. Sanana tuo enemmänkin mieleen, että sinne mennään huonossa kunnossa ja pyritään saamaan siellä paikat kuntoon ja liikuntakärpänen puremaan. Todellisuudessa kuntoremppaan ei päästetä aivan rapakunnossa olijoita (toki heille on sitten omat ryhmänsä, jossa lähdetään eri tasolta liikkeelle) tai erilaisista tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista kärsiviä. Eli peruskuntoilijoiden, enemmän tai vähemmän liikkuvien ryhmä, jotka kaipaavat testausta ja virikkeitä uusiin lajeihin ja ehkä osalle myös sitä liikuntakärpästä. Monta kuvausta kuntorempalle varmasti olisi, mutta näin sen itse näkisin. Meidän ryhmässä oli 13 henkilöä, joista jokainen harrasti liikuntaa edes vähän, sitten oli myös niitä, joille liikunta oli elämäntapa. Eli ihan laidasta laitaan. Viikkoon sisältyi monenmoista, mutta siellä siis pääsin myös kuntotesteihin ja sain tietooni sykerajat polkupyöräergometrin perusteella.
Pk-alueeni on siis 114-139 ja vk-alue 139-163. Maksikestävyyden puolellakin välillä mennään eli 163-188. (Pelottavaa ehkä, mutta viime kevään puolimaratonin vedin koko ajan maksimikestävyydellä, paitsi ihan ensimmäisen kilometrin. Kunnialla maaliin joka tapauksessa.) Yllä siis näkyy sykerajani ja tiedän, että helposti jää tuo pk-alue liian vähälle huomiolle. Kuntorempan päätteeksi otinkin tavoitteeksi lisätä pk-treeniä, mutta tunnustan, että vähälle on jäänyt. Sykemittariakaan en ole moneen viikkoon käyttänyt ja siinä pitäisi myös tehostautua.
Tänään menin salille spinningiin ja tunnin alkua odotellessa kävin hetken tamppaamassa juoksumattoa lämmittelynä. Aamulla pk-treeniin tuomani ajatukset kävivät nyt tunnilla sattumalta toteen, sillä ohjaaja veti osan tunnista ihan tarkoituksella pk-treenillä ja kävi sen taustoja samalla läpi. Yleensä spinningit vedetään vk-treeninä, mutta nyt oli toisin ja hyvä niin. Puolet tunnista teimme ns. normaalia spinning-treeniä ja toinen puoli sitten alkuun pk-treeniä ja loppuun vk-treeniä ja vielä loppuun maksimikestävyyttä. Pitkästä aikaa olin myös ottanut sykemittarin mukaan ja olikin kiva seurailla sykkeitä toisella puoliskolla :) Hyvä treeni kaiken kaikkiaan!! Ehkä tässä taas muistutus itselleni, että ota sykemittari mukaan treeneihin ja tee niitä pk-treenejä myös!
Tänään soi: Ultra Bra - Pärnu
Eilisen kuntoilulistalla oli viime torstain tapaan tanssia ja samaiset tunnit eli old disco ja dance. Discossa teimme uutta koreografiaa, joka ei onneksi ihan hirveän vaikea ollut. Dancessa oli viime viikkoiset koreot ja oli kiva, kun pysyi askeleissa mukana aiempaa paremmin ja sai tunnista enemmän irti. Tanssiminen on vaan niin kiva tapa saada hiki pintaan :) Ja musa antaa vielä lisäpotkua. Eilen fiilisteltiin ainaki Backstreet Boys'ia, Jennifer Lopezia, Destiny's Child'ia, Spice Girlsejä, N'synciä ja tietty sitä 70-80-luvun discomusaa. Voisin vain tanssia ja tanssia tuntitolkulla!! Yöelämässäkin löydyn ennemmin sieltä tanssilattian puolelta kuin istumasta. Kaverit lienee muutaman kerran kuullu mun suusta "ihan sama mihin mennään, kunhan siel on hyvää tanssimusaa!" Nyt kun vain pääsis vielä testaamaan uusia koreoita ihan tanssilattialle, eri asia on miten hienoilta ne näyttäis :D
Tanssitaustani rajoittuu 3 kuukautta kestäneeseen showtanssi-kokeiluun joku 8 vuotta sitten. Siinähän se. Tosin uskon, et kaiken maailman jumpat ja tanssilliset tunnit kuntosalilla on helpottanu tanssimaailmaan pääsyä ja nuorempana hankittu 7 vuoden taitoluistelukokemus on myös jossain taustalla vaikuttamassa. Tanssikipinä iskikin nyt aikuisiällä, eikä koskaan ole liian vanha sen aloittaakseen! Tanssikoulun löytäminen ei tosin ollut ihan helppoa. Lattaritansseihin erikoistuneita olis vaikka millä mitalla, mutta kun ne ei ihan suosikkeihin mene, vaan ennemminki just show-tyylinen yksintanssi houkuttelee. Nykyiseen tanssikouluun olenkin tyytyväinen, ongelma vain on matka ja suosikkituntieni siirtyminen hankalaan ajankohtaan. Mutta eilisen perusteella on sinne päästävä tavalla tai toisella :)
 |
| Dancing the night away |
|
|
|
Tänään soi: Toploader - Dancing In The Moonlight
Joulu alkaa olemaan takanapäin ja toisin kuin moni muu, palaa allekirjoittanut huomenna töihin, joten myös lomalusiminen jää taakse. Treenitaukoa tuli kokonaiset kaksi päivää, treenitaukoa syömisen suhteen ei sitten ollutkaan koko jouluna ;) Tänään kutsui lenkkipolku, kun tulin hyvissä ajoin kotiin joulunvietosta. Pikkusen meinas alkuun pakkanen ottaa henkeen, mut parin kilsan jälkeen ei enää tuntunu missään.
Tänään tuli ilmottauduttua puolimaratoonille. Ens toukokuussa ois sitte eessä toinen puolimaratooni, ensimmäinen oli viime keväänä ja kisana samainen HCR (eli Helsinki City Run). Viime keväänä lähdin HCR:lle n. vuoden treenaamisen jälkeen ja maalissa ajassa 2.19.57. Tuo siis oli nettoaika, bruttoaika oli 13 sekuntia huonompi, mutta pidän nettoa itselleni tärkeämpänä aikana, sillä sehän on se aika minkä olen käyttänyt lähtöviivan ylittämisestä maaliviivan ylittämiseen. Bruttoajan (aika lähtölaukauksesta maaliviivalle ja myös virallinen aika) mukaan tuli sijoitus, mutta sijoituksilla minulle ei niinkään ole väliä. Bruttoajan merkitystä en muutenkaan oikein ymmärrä, sillä jos sattuu lähtemään lähtöryhmän perältä, voi aikaan tulla lisää monta minuuttia, vaikka vain lusisi (lue kävelisi hitaasti eteenpäin kohti lähtöviivaa) lähtöalueella eli ei tässä vaiheessa ole ollenkaan reitin päällä, vaikka aika jo juokseekin.
Tavoteaikana viimeksi oli ilmottautumishetkellä 2.30, en yhtään osannut arvioida mihin kykenisin, niin tuo tuntui turvalliselta ajalta, jota tavoitella. Tämä siis oli 4 kk ennen starttia. Kevään edetessä treenailin ja tein pari pidempää harjoituslenkkiä ja aloin hiljaa mielessäni toivoa kykeneväni tavoittelemaan aikaa 2.25. No tuohan alittui ja vielä stadikalla loppukirissä onnistuin kiskomaan alle 2.20. Tyytyväinen? Kyllä! Jollekin tuo 2.19.57 saattaa kuullostaa leppoisalta ajalta, mutta ottaen huomioon, että entinen sohvaperuna, joka on aina vihannut juoksemista ja treenannut enemmän ja vähemmän vuoden ajan kykenee tuohon tulokseen, voidaan pitää saavutuksena :) Fiilis koko juoksun ajan oli hyvä, vaikka 18 kilsan kohalla vasen etureisi vähän alkoi ilmoitella olemassaolostaan. Maalissa oli tunne, että olisi vielä jaksanut vähän pidemmällekin, ehkä sitten joskus sinne maratoonillekin voisi tähdätä...
 |
| HCR:n lähtöviivalla |
|
Tavotteena on ensi keväänä tietysti ajan parantaminen. 5 minuuttia pois viime vuotisesta ajasta on tavoitteena eli 2.15 lähdetään tavoittelemaan. Ilmottautumishetkellä piti tietysti laittaa tavoiteaika, jotka olivat 10 min välein. Siinä sitten arvoin 2.10 ja 2.20 välillä, mutta aika pian tuohon 2.10 päädyin, koska sitä lähemmäs on kuitenkin tavoite. Ensi keväänähän sen näkee miten lähtöryhmät jakautuvat, onko seurassa kovempia juoksijoita vai omantasoisia. Yhtä ryhmää parempi lähtöryhmä lienee tiedossa viime vuotiseen verrattuna. Jokainenhan juoksee oman kuntonsa mukaisesti, eikä viimeisessä lähtöryhmässä ole mitään vikaa, siellähän itsekin viimeksi olin. Itselleni tällä lähtöryhmissä nousemisella on kuitenkin enemmänkin henkinen vaikutus, kun tietää, että kunto on noussut ja pystyy tavoittelemaan kovempaa aikaa. Sama oli syyskuun Midnight Runilla, jossa pystyin nousemaan yhtä lähtöryhmää ylemmäs tavoiteajan perusteella edelliseen vuoteen verrattuna. Ja siellä myös särkyi tavoiteaika ja hurjasta säästä huolimatta pääsin maaliin voittajana, itsensä voittajana, vaikka syysmyrskyn vuoksi meinasin jossain vaiheessa jäädä kotiin.
Nyt siis kohti 4.5.2013!
Tänään soi: Kerkko Koskinen Kollektiivi - Laura Palmer
Ennen joulusyöminkejä oli tänään vielä vuorossa juoksulenkki pirtsakassa pakkasessa (-11). Vauhti ei päätä huimannut, mutta tulipahan käytyä ja nyt fiilis on loistava :) Lenkkikamppeet taitaa jäädä jouluks kotiin, koska joulunviettopaikkaani on luvattu rapsakkaa pakkasta aina -20 asti.
Eilen kokkailin joulusapuskoja ja kokeilun vuoksi tein myös omia joulusuklaita ekaa kertaa ikinä. Tuloksena oli pipari-saksanpähkinä-kuivattu hedelmä-suklaa ja vanilja-mustikka-valkosuklaa. Nam!
Tänään soi: Sekalainen joulumusa
Alkuillan viihdykkeenä oli tänään Sh'bam ja BodyPump, joista ensimmäinen on yksi suosikkitunneistani. Ohjelma oli hiljattain vaihtunut molemmissa ja pääsin niitä nyt kokeilemaan ekaa kertaa. Sh'bam on aina yhtä kiva tunti sen tanssillisuuden vuoksi. Tämäkään ohjelma nro 10 ei tehnyt poikkeusta, tosin ekalla kerralla aina on vähän hukassa askeleiden kanssa. Mielestäni parani loppua kohden ja näin ensimmäisen kerran perusteella suosikikseni nousi biisi nro 9 Paradise By The Dashboard Light. Muitakin hyviä toki oli, mutta tuo jäi mieleen, koska koreografia oli hieman haastavampi kuin yleensä ja vaihteli paljon. Pumpista ei kai sen kummempaa. Siinä kuitenkin perusajatus on aina sama pienillä muutoksilla höystettynä.
Joululahjaostoksillakin piipahdin heti salin jälkeen, näin hyvin varhaisessa vaiheessa. Kuitenkin keskittymiskyky petti nopeasti, kun väsy painoi jaloissa ja nälkä mahassa, vaikka banaani kerrottuna kahdella oli eväänä salin jälkeen. Loppuillan viihdykkeenä sitten olikin Subin leipänen, konvehtirasia ja ähky...
Tänään soi (ja näkyy): Putous osa 8/2012
Tänään oli tanssi-ilta. Koska tanssikorttini vanhentuu pian ja kertoja on vielä käyttämättä, päätin vetäistä kaksi tuntia putkeen. Listalla oli old disco ja dance. Dance-tunnilla olen ennenkin käynyt, tosin eri päivänä ja eri opettajan opissa. Siinähän siis tanssilajit vaihtelevat muutaman viikon välein esim. jazz, show, disco, lattarit... Nyt lajina oli jotain mitä itse kutsuisin discoshowksi :D Old disco -tunti olikin sitten täysin uusi tuttavuus. Molempien tuntien koreografiaa oli tehty jo ennenkin ja muista tanssijoista näki, että olivat selvästi tanssineet enemmän ja tehneet niitä koreografioita ennenkin. Eipä siinä mitään ja mukaan vaan. Olosuhteisiin nähden pärjäsin mielestäni ihan hyvin. Välillä iski epätoivo, kun ei oikein meinannut pysyä mukana, mutta kun moneen kertaan toistettiin alkoi mullakin mennä kuviot oikein ainakin osittain. Tämän opettajan tunnit olivat selvästi vaativampia kuin missä aiemmin olen käynyt ja dance-tunnilla kädet pyörivät kuin vatkaimella.
Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että mitä lähempänä olin opettajaa, sitä vähemmän osasin mitään tehdä. Teimme salin etuosaa kohden suurimman osan aikaa koreoita, mutta kun pariin kertaa opettaja käänsi tanssit salin takaosaa kohden eli tuli itse sinne takaosaan tanssimaan, meni mulla pasmat sekaisin ja jalat solmuun :D En vaan osannu tehä mitään vaik näin ihan läheltä mitä ois pitäny tehä! En oo ikinä mikään eturivin kannattaja ollukkaan, mutten tiennyt, että se tällaista aiheuttaa. Eikä oo ennen aiheuttanukkaan. Mikä lie lähemmyyspaniikki :)
Tykkäsin kyllä tunneista
ja yritän ensikin viikolla mennä tunneille, jos olisin sitten vähän
enemmän mukana. Ainoa ongelma jatkossa on se, että vuodenvaihteen jälkeen muuttuu lukkari aika radikaalisti ja vakkarituntini loppuu. Ja myös tämän päivän tunnit löytyvät jatkossa eri paikalta ja juuri sellaisesta ajankohdasta mikä on hankala mulle. Katsotaan nyt mitä tässä jatkossa sitten keksii tän tanssin suhteen. Loppua se ei voi, koska dance the night away :)
Tanssituntien innoittama tänään soi: Destiny's Child - Jumpin' Jumpin'
Tästä se taas lähtee! Tauon jälkeen I'm back on track ja ensimmäisenä suunta oli lenkkipolulle. Aika kevyesti lähdin vetämään, ku vähän vielä nenä tuhisi, mut hyvin tuntu kulkevan ainaki lönköttelyvauhil :) Samalla testiin pääsivät Englannin kaverilta joululahjaksi saamani (kyllä avasin jo paketin) nastat kenkiin. Tai liukuesteet tai miksikä niitä sanotaankaan?
Juoksuun ei ehkä paras malli, parempi ois, jos kumiosa menisi kantapään taakse ja pysyisivät paremmin paikalla. Nytkin korjailin toista liukuestettä puolet matkasta ja lopuksi kävi niin, että se toinen sitten irtosi loppumatkasta, mutta onneksi löytyi vähän matkan päästä. Alustana oli nyt aika tasainen luminen (välillä pöpperöinen) tie missä olen ennenkin hyvin pystynyt juoksemaan ilman nastoja, joten ehkä toimisivat paremmin toisenlaisella (jäisemmällä) alustalla. Tosin en sinne jäälle taida ehdoin tahdoin mennä juoksemaan. Uskon kyllä, että vähän lisää pitoa toivat nytkin. Ja nastat lähtevät kyllä seuraavallakin kerralla mukaan, pitänee varmaan vaan vetää ne vielä ylemmäs, jotteivat putoa.
 |
| Vakkarilenkkipolkua | | | |
Onnistuin vielä söhläämään Sportstrackerin niin, etten sitten saanut mitään tallennettua ylös. Vois ehkä opetella muistamaan, ettei sammuta ohjelmaa heti lähdön jälkeen (lue: opettele käyttämään uutta kännykkää). Kaikesta huolimatta oli kyl oikein piristävä lenkki, jee!!
Tänään soi: Robbie Williams - Come Undone
