lauantai 23. marraskuuta 2013

Liikunta on lääke

Liikunta on lääke. Näin on. Liikuntaa voidaan käyttää ennaltaehkäisemään sairauksia, estämään sairauksien pahentumista ja vähentämään lääkityksiä. Yleisin syy liikunnan puutteelle taitaa olla haluttomuus liikkua. Itseään on vaikea saada niskasta kiinni ja lähtemään sinne lenkkipolulle, salille tai minne tahansa liikunnan pariin. Kuitenkin liikuntaa harrastettuan ihmiset toteavat, että tulipas siitä hyvä olo. Allekirjoitan tämän myös itse. Välillä on päiviä, ettei yhtään huvittaisi liikkua, mutta kun sinne jumpalle on mennyt ja hikoillut tunnin ajan, on olo ihan toinen ja on tyytyväinen, että tuli lähdettyä :) 

Halpa hankinta lääkkeen sijaan.
Työssäni kuulen paljon kommentteja siitä, että jokin sairaus estää liikunnan. En kuitenkaan keksi yhtään sairautta mikä täysin estäisi liikunnan. Eri asia tietysti on halvaus tms. Jokainen pystyy harrastamaan liikuntaa, oli se sitten maratonjuoksu tai 10 minuuttia kestävä kevyt tuolijumppa. Monissa elintasosairauksissa, esimerkiksi aikuistyypin diabeteksessa sairauden tilaa pystymään parantamaan liikunnalla, jolloin paino putoaa ja muiden liitännäissairauksien riskit vähentyvät ja verensokeriarvot parantuvat. Nämä ovat vain esimerkkejä hyödyistä. Liikunnan käypä hoito -suositus kokoaa hyvin eri sairauksien liikuntasuosituksia ja liikunnan hyötyjä. Kuka haluaa syödä lääkkeitä, jos vaihtoehtona on olla ilman niitä? Kuka haluaa maksaa kalliista lääkkeistä, jos lenkkikengät tai uintikortin hankkimalla säästää ison summan vuodessa? Kuka haluaa olla terve mielummin kuin sairas? En voi väittää, että liikunta on ratkaisu kaikkiin sairauksiin, mutta iso vaikutus sillä moneen sairauteen kuitenkin on.

Geriatri Maria Fiatarone teki vuona 1990 mielenkiintoisen tutkimuksen koskien iäkkäiden ihmisten liikuntaa. Kymmenellä 90-vuotiaalla vanhainkodin asukkaalla oli useita kroonisia sairauksia ja lääkkeitä ja lisäksi seitsemällä oli jokin liikkumisen apuväline. Vanhukset tekivät 8 viikon ajan hyvin yksinkertaista liikuntaohjelmaa kuntosalilla, joka sisälsi kolmesti viikossa jalan ojennuksia kolmena sarjana 8 toistoa kerrallaan molemmille jaloille. Kuormaa lisättiin pikkuhiljaa. Tuloksena polven ojennusvoima kasvoi n. 177 %, reisilihaksen poikkipinta-ala kasvoi n. 9 %, tandemkävelynopeus parani n. 50 % ja lisäksi kaksi koehenkilöistä pystyi luopumaan apuvälineistä. Uskomatonta, mutta totta! Koskaan ei siis ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa.

Tänään soi: Happy Days (TV theme) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti