Mä sanon viimeisen sanan ja se on ei?

Lenkkimaisemaa

Kiirettä taas pitänyt koko viikon. Tänään on koko viikon ensimmäinen vapaailta. On ollut kokousta, töitä, pikkujoulujärkkäilyä, pikkujoulua, leffaa, kavereita ja ties mitä. Tällekin illalle olisi ollut menoa, mutta ehkä ihan hyvä välillä vain huilata. Tämäkin viikko on meinannut jäädä vähille liikunnan suhteen, mutta onneksi sillekin on juuri ja juuri löytynyt aikaa :) Tänään kävin hakemassa päivän D-vitamiiniannoksen juoksulenkin ohessa. Ihanan pirtsakka sää +1 ja aurinko tekivät terää ja lenkki sulatti mukavasti pikkujoulujen jälkeistä turvotusta. Noh, lenkin jälkeen sitten aiheutin lisää turvotusta leffassa, jota ei voinut mennä katsomaan ilman leffakarkkeja :P

Levolla on iso merkityksensä jaksamisessa, sen huomasin (jälleen) tällä viikolla. Vaikka viikko on sisältänyt kaikkea kivaa, niin silti sitä lepohetkeä on välillä kaivannut. Parina yönä ehdin nukkua vain 4-5 tunnin yöunet, kun touhusin yömyöhälle ja kävin ylikierroksilla nukkumaan mennessä, niin en sitten pystynyt nukkumaan. Olin töissä zombiena, höpöttelin välillä omiani ja melkein unohdin tehdä asioita. Kaikki kuitenkin hyvin, mutta huomasin, että uni ja lepo tekisi terää. Olen huono sanomaan ei ja sen takia kalenteri onkin ollut täynnä koko viikon. Lisäksi minussa on hieman perfektionistin vikaa tai ehkä ennemminkin olen pilkunviilaajaa ja pyrin tekemään kaiken pilkkua myöten loppuun asti. Jos jotain olen luvannut, niin se pitää tehdä ja vaikka keskellä yötä. Joskus voisi yrittää vähän höllätä niin ehkä sitä jaksaisi paremmin, kun ei ottaisi liikaa vastuuta ja stressiä siitä. Tänä iltana ajattelin löhötä sohvalla ilman stressiä mistään tulevasta :)

Tämän illan seuralaiset :)

Tällä viikolla oli ohjelmassa:
ma: sali
ti: sähly
ke-la: -
su: juoksulenkki+lihaskuntojumppapalloilua

Tänään soi: Maija Vilkkumaa - Ei