Maraton-unelmia

Itsenäisyyspäivää/joulun odotusta

Suklaata, suklaata, suklaata pitkin viikkoa. Joulun aika on paha siitä, että kaupat ovat täynnä suklaata monessa muodossa. Tietää taas syöneensä suklaata viime aikoina enemmän kuin pitäisi ja se tuntuu myös olossa. Tänään olin kaverin luona istumassa iltaa ja katsomassa Linnan juhlia ja syömässä. Sehän tiesi lisää herkuttelua, sillä tarjolla oli juustoja, lusikkaleipiä, luumurahkaa, viiniä, tietysti suklaata ja muita herkkuja, mutta onneksi myös salaattia. Turvotus on silti taattu... Onneksi kävin salilla vetäisemässä Sh'bam+BodyPump-yhdistelmän, niin sai jotain tehtyä ennen illan herkuttelua. Molempia ohjelmia oli mixattu kivasti ja tuntui, että jalka nousi ja rauta vääntyi hieman aiempaa paremmin :) Askelkyykyt ovat nyt pari kertaa tuntuneet pakaroissa niin, että ihme jos ei jossain näy, jos tätä rataa jatkuu!

Eilen jälleen mietin maraton-unelmani toteuttamista. Katselin Helsinki City Marathonin sivuja ja houkutus maratonin juoksemisesta ensi vuonna alkoi kolkutella mielessä. Ongelmana tällä hetkellä on se, että juokseminen on viime aikoina jäänyt vähälle. Tai no oikeastaan jo viime kevään puolimaratonin jälkeen on juokseminen ollut vähäistä. Tiedän, että maratonia varten pitäisi treenata ja juosta, juosta ja juosta eripituisia ja erivauhtisia lenkkejä ja treenaaminen pitäisi aloittaa jo nyt. Kuitenkaan juoksu, juoksu ja juoksu ei tällä hetkellä hirveästi houkuta. Enemmän innostaa jumpat, sali ja sähly. Kuitenkin pidän kunnostani huolta jatkuvasti ja kehitän sitä vaikken käykään juoksemassa. Mietinkin sitä, että riittäisikö, jos keskittyisin enemmän siihen mitä haluan tehdä eli jumppaa, salia ja sählyä ja jättäisin juoksemisen vähemmälle vai juoksisin enemmän, vaikkei kiinnostakaan? Taipuisin itse tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon, sillä treenaamisen pitää olla kivaa ja innostavaa eikä missään nimessä pakkopullaa. Tämä ei ole paras vaihtoehto maratonin treenaamista varten, mutta treeniä kuitenkin. Toki myös juoksua pitää tehdä, sillä kylmiltään kisoihin lähteminen ei kuitenkaan tulisi onnistumaan. 

Torilla on tavattu 2011 :)

Kuulostaa ehkä oudolta, että haluaisin juosta maratonin, vaikken tällä hetkellä ole kovin innostunut juoksemisesta, mutta näin se vain on. Kyse on myös paljolti itsensä voittamisesta ja siitä tunteesta, että kyllä minä pystyn ja näytän itselleni ja kaikille :)

Tänään soi: Itsenäisyyspäivän kunniaksi telkkarista jääkiekon MM-kisojen finaali 2011, jeejee!