Turvallisuutta liikkumiseen

Tumps! Niin taisi kuulua, kun aamulla töihin kävellessäni mennä kaaduin nurin. Liukas tie, tasapohjaiset kengät ja oikeassa kainalossa oleva pahvilaatikko tekivät sen, etten saanut kunnolla tasapainoa tai otettua kädellä vastaan. Ehkä toisaalta hyvä, että kaatua tumpsahdin takapuolelleni, enkä liikaa käden päälle. Jotenkin oikea käsi siinä kuitenkin rysähti ja ranne ja olkapää alkoivat jomottamaan. Buranan jouduin poskeen nappaamaan, jottei haitannut työntekoa, mutta nyt alkaa onneksi tuntumaan, että käsi on pikkuhiljaa alkanut palautua normaaliksi aamuisesta säikähdyksestä. Tälle päivälle suunniteltu salitreeni jäi kuitenkin väliin. Tästä kaatumisesta seurauksena oli myös se, että illalla kannoin painavaa kauppakassia pidemmän matkan vasemmalla kädellä ja siinäpäs kädessä olkapää kremppaa jo muutenkin, joten nyt on sitten vasen olkapääkin hieman hellänä. En varmasti ole ainoa joka näillä keleillä on makoillut maassa. Kaikki eivät valitettavasti ole yhtä onnekkaita ja saavat erilaisia vammoja, pahimmasta päästä päävammat ja erityisesti vanhuksilla lonkkamurtumat. 

Kaatumiset tulevat yleensä niin yllättäen, ettei niihin ehdi varautua, mutta niitä voi kuitenkin ehkäistä. Tietysti hiekoitetut tiet ja kunnon kengät tekevät osansa, mutta kehonhallinnalla, tasapainolla ja oikealla kaatumistekniikalla on osansa. Kehonhallintaa ja tasapainoa pystyy jokainen harjoittelemaan ja terveysliikuntasuosituksissa sillä myös on oma osionsa. Aikuisille suositus on vähintään kerran viikossa kehonhallintaa ja tasapainoharjoittelua ja yksi syy on juuri kaatumisten ehkäisy. Vanhemmilla ihmisillä asia korostuu vielä enemmän. Hyvällä keskivartalon lihaksistolla on myös osansa, joten core-alue kuntoon :) Tuo viimeisin kohta eli kaatumistekniikka tuli mieleen lähinnä siitä, kun joulukuulla katsoin Aamu-tv:tä ja siellä esiteltiin oikeaa kaatumistekniikkaa, jota pitäisi myös harjoitella. Paras vaihtoehto on kaatua takapuolelleen ja kääntää päätä rintaan ja kädet siihen eteen. Helppoa? No kaatumistilanteessa tuskin ihan muistaa miten "pitäisi" kaatua, vaan aika holtitonta se yleensä on. Yleensä liukastuessa ensin yrittää pitää tasapainoa kaikin keinoin, ehkä steppaa pari askelta sivuun ja horjuu ennen kuin tumpsahtaa nurin. Näin ainakin omasta kokemuksesta sanoisin, mutta totta kai kaatumistakin kannata harjoitella. Entisenä taitoluistelijana kyllä muistan kaatumisharjoitukset, mitkä olivat ensimmäisiä asioita mitä opeteltiin. Ihan ymmärrettävää ja ne kyllä jäivät takaraivoon ja harvoin tuli kaatuiltua ihan holtittomasti. Paitsi kerran lapsena muistan tehneeni hienon vaa'an, se oli niin hieno ja pitkä liuku, että laita tuli vastaan ja tietysti menin sitä päin pää edellä :D

Näillä kengillä liukuu nätisti jäisillä teillä.

Tästä kaatumisestani sain hyvän aasinsillan tulevaan luentoaiheeseen eli liikunnan turvallisuus. Yhtenä aiheena on liikuntavammojen ehkäisy ja hoito. Mitä jos kaatumisen seurauksena olisikin mennyt olkapää tai muuten olisin loukkaantunut? Se tietäisi pitkää liikuntataukoa, joka nyt omalta osaltani onneksi taitaa toivon mukaan jäädä yhteen päivään. Kaikkia liikuntavammoja ei pysty välttämään, osa on myös rakeenteellisia, mitkä provosoituvat liikkuessa. Yleisimpiä syitä vammoihin ovat mm. lämmittelyn laiminlyöminen, liiallinen treenaaminen, epäsopivat välineet, lihasten heikkous ja huono suoritustekniikka. Näihin pointteihin huomio ja vammatkin vähenevät. Eli liikkukaa turvallisesti niin teillä kuin saleilla :)

Tänään soi: Red Hot Chili Peppers - Around The World