"Massakausi"

Illan kova kaksikko: suklaa...

Tämä viikko onkin sitten mennyt (kaverini sanoja lainaten) massakauden merkeissä. Ja nyt en tarkoita lihaskuntotreeniä tai proteiinitankkausta vaan massan kasvattamista syömällä herkkuja :P "Massan kasvattamista" sekin, vähän eri merkityksellä tosin. Suklaata ja jätskiä on mennyt luvattoman paljon. Ihan kuin HCR:n jälkeen olisin oikeutettu mässäämään, kun kulutin niin paljon. Ne kulutukset on syöty takas jo moneen kertaan. Ruokapuoli on onneks ollu vähän terveellisempää, viikon kulutuksiin on kuulunu useampana päivänä mm salaattia ja uunikasviksia. Yks afterworkpizza tuli kyl syötyy, mut oli sen väärti, nam!

... ja lätkämatsi

Alkuviikko meni lepäillessä ja löhöillessä, kunnes eilen palasin takaisin liikunnan ruotuun. Vaikka viikko sitten arvelin, etten palaa juoksupoluille ihan hetkeen niin toisin kävi. Ensimmäinen liikuntasuoritus HCR:n jälkeen oli kuin olikin juoksulenkki. Eikä tuntunu yhtään huonolta. Kyllä sitä lähtee vähän eri fiilikselläkin lenkille, nyt kun tietää, ettei ole "pakko" treenata juoksua. Korvien välissä tämäkin juttu osittain :) Tänään oli kovasti tarkotuksena mennä töistä suoraan jumpalle, kamatki oli mukana, mut jotenki kummasti sitä eksy (herkku)kaupan kautta kotiin. Täällä on sohvaa kulutettu urakalla penkkiurheilijana Suomi-Venäjä-pelin kunniaksi :) Vapaa viikonloppu tulossa, joten eiköhän tässä oo molempina päivinä hyvin aikaa pistää jumppa/lenkkitossua toisen eteen.

Tänään soi: lätkämatsi

Pain is temporary, pride is forever

Sunnuntai meni pitkälti löhöillessä ja syödessä ;) Kävin vetämässä runsaan puolen tunnin pituisen palauttavan kävelylenkin Keskuspuistossa ja samalla vähän fiilistelin edellisen päivän reittiä. Siellä sitä oli painettu menemään :) Olen vieläkin häkellyksissä siitä minkä ajan kiskoin menemään. Juoksu ei todellakaan tuntunut oikeastaan missään vaiheessa kovin hyvältä ja se johtui liian kovasta vauhdista. Toisaalta eipä se liian kova vauhti ollu, jos kerran kykenin vetämään ihan maaliin asti niinkin kovaa. Ei kai se aina pidä hyvältä tuntua, että saavuttaa tavotteet tai tässä tapauksessa jopa ylittää tavotteet. Pain is temporary, pride is forever. Niinhän se menee. 2,5 vuotta sitten tuskin kukaan olisi uskonut, että juoksen tällaisen ajan tai, että ylipäätänsä juoksen puolimaratoonin. Itse en ainakaan uskonut. Mutta siitä se lähti, kun reilu 1,5 vuotta sitten juoksin ekan juoksukisan eli Midnight Runin vain kolmen kuukauden juoksutreenin jälkeen.

Täällä mentiin...

Tässä parin päivän aikana on tullut paljon myös mietittyä suhdettani juoksuun. Vähän aikaa sitten vannoin, että pidän taukoa juoksemisesta, koska se alkoi maistua pakkopullalta. Näissä kisojen jälkihöyryissä olen miettinyt uusia juoksukisoja ja haaveillut siitä maratoonistakin. Vaikka HCR menikin melkein kokonaan tuskan voimalla eteenpäin, jäi siitä niin hyvä fiilis, että pakkohan tätä juoksemista on jatkaa. Vaikka matkan aikana ajattelinkin, että ei enää ikinä koskaan mitään tällaista, hullujen hommaa! Katotaan mitä sanon muutaman päivän päästä tai sitten kun palaan lenkkipolulle takaisin.

Nyt olisi hirveä hinku päästä treenaamaan, joko jumppailemaan tai lenkille. Pakko kuitenkin vähän lepäillä, jotta jalat toipuu kunnolla. Suht vähällä oon päässy lihaskipujen kanssa, sillä aattelin tänään olevan kunnon jumitukset päällä, mutta jalat toimii ihan hyvin, vaikka kyllä jotain tietää tehneensä, sen verran kiristää etu- ja takareisiä. Taitais jumpassa askel painaa kuitenki sen verran, et lepoa vielä kehiin. Kaksi varvastakin mitkä näyttivät la-iltana kärsineiltä, taitavat myös selvitä ilman suurempia kurjimuksia. Kannatti hommata kunnon juoksusukat :)

Tänään soi: edelleen se sama juoksulista

I'am Titanium!!

HCR-kisapäivän aamu alkoi myslillä, vedellä, Gatoradella ja Titaniumilla. Tänä vuonna sain nukuttua peräti 8,5 tuntia, toisin kuin viime vuonna, kun jännityksen takia taisi unta tulla palloon vain 5 tuntia. En kiellä etteikö nytkin olisi jännittänyt :) Aamupäivä meni haahuillessa, en oikein osannut tehdä mitään järkevää. Puolenpäivän jälkeen tomaattipastaa napaan ja sitten alkoi valmistautuminen pikkuhiljaa. Vaatetuksen suhteen päädyin vaihtoehtoon t-paita ja pitkät trikoot, mitkä osottautuivatkin hyviksi vaihtoehdoiksi, vaikka lyhyilläkin trikoilla olisi hyvin pärjännyt. Matka kohti Olympiastadionia ja vaatesäilytyksestä "verryttelyalueelle". Aika odotellessa edeltävien lähtöryhmien lähtöä meni suhteellisen nopeasti ja pian olinkin itse lähtöviivalla. Tässä vaiheessa sitten alkoi tekniikka pettämään, sillä Spotify ei suostunut toimimaan ei sitten millään, varmaan alueella oli aikamoinen nettikuormitus, sillä en tainnut olla ainut lähes 18 000 juoksijan joukossa, joka nettiä tarvitsi. Enpähän sitten laittanut Sports Trackeria/Runtasticia päälle, kun ajattelin säästää heikkoa verkkoa ja kokeilla Spotify'ta hieman myöhemmin, että edes jokin ohjelma toimisi kunnolla. 

Ennen lähtöä stadion oli vielä kovin tyhjä

Lähtöviivalla

Pääsin hyvistä asemista ryhmän alkupäässä liikkeelle ja heti oli tiedossa lisää teknisiä ongelmia, sillä sykevyö ei ottanut kontaktia. Prkl. Se oli toiminut oikein hyvin vielä lähtöalueella, mutta yhtäkkiä päättikin olla toimimatta, vaikka tein kaikki konstit, että se toimisi ja aiemmin onkin aina toiminut jossain vaiheessa. Mutta nyt ei toiminut koko matkan aikana, mikä oli tosi huono juttu, koska olen tottunut juoksemaan ns. sykkeiden mukaan ja nyt en yhtään tiennyt menenkö liian kovaa tai hiljaa. Liian kovaa menin kuitenkin, sen pystyin sanomaan heti alusta alkaen. Juoksu ei tuntunut kovin hyvältä missään vaiheessa, pari kertaa muistan olleen hyvä fiilis, mutta muuten oli aika pakkopullaa. Eteenpäin kuitenkin painettiin sisulla ja musan voimalla, sillä Spotify'ta testasin uudelleen 20 minsan kohalla ja se alkoikin toimimaan, jee! Musalistalle oli pitkän syynin jälkeen päässy 46 biisiä ja hyvin olivatkin valikoituneet, välillä jopa lauloin (lue auoin suutani) ja vähän heiluttelin käsiäni (lue rentoutuin käsiä) biisien mukana. Hartiat olivat taas korvissa ja ihan jumissa jo puolivälissä matkaa. En vaan osaa juosta kädet rentoina ja se kyllä tuntuu. Puolivälissä kellotin ajan 1.01.05 ja siitä tiesin, että kovaa on tultu, paljon kovempaa kuin mitä olin arvioinut vauhdin olevan. Joka kilometrin jälkeen laskeskelin mielessäni minuutteja, jotta vähän pysyin mukana vauhdissa. Viimeiset 6-7 kilsaa oli aikamoista kilometrien laskeskelua ja taistelua, sillä askel alkoi aikalailla painamaan ja vauhti myös hidastu. Loppuajan mukaan juoksinkin jälkimmäisen reilun kympin melkeen 3 minuuttia hitaammin. 

Loppusuoran ylämäessä oli jalat jo niin puutuneet, että tuntui kuin olisi mudassa juossut. Pienen kirin sain kuitenkin stadiolla otettua ja loppuajaksi tuli 2.05.01!!! 15 minsaa paremmin kuin viime vuonna ja 10 minsaa paremmin kuin tavoiteaikani. Tyytyväinen? Ehdottomasti kyllä!!!!! En olisi millään uskonut, että tähän aikaan kykenen. Tavoittelin aikaa 2.15 ja salaa mielessäni toivoin aikaa 2.10, joten tavotteet täytty rytisten. Tosin tuo aika on nettoaika, mutta pidän sitä omana virallisena aikanani, kun kertoo kuitenkin sen ajan mikä on todellisuudessa mennyt matkaan. Bruttoaika tosin on vain 13 sekuntia huonompi. Keskivauhdiksi tuli 5.56 min/km, puoliväliin asti hieman kovempaa (5.48 min/km, huh!) ja loppuosa hitaampaa (6.04 min/km), mutta kaiken kaikkiaan oli aika kova vauhti, sillä en edes millään normilenkeillä vedä tuota vauhtia :)

Tuon portin jälkeen kello pysähtyi loistoaikaan :)

Maalissa en tiennyt miten päin olisin ollut, kun joka paikkaan sattui, erityisesti alaselkä oli aika kovilla. Mitali kouraan, parit kuvat ja vettä ja Gatoradea peliin. Hetken maltoin istua ja venytellä ja sitten lähdin hakemaan tavaroitani. Henkisesti kävin myös hetken aikaa kovilla maaliin tulon jälkeen, oli niin kova suoritus, että pääkin tuntui olevan vähän pihalla ja adrenaliinit ja endorfiinit jylläsivät vielä menemään. Kannustusjoukoissa ollut siskoni soitti 15 minsaa maaliin tuloni jälkeen, mutta olin niin pihalla etten oikein osannut puhua mitään järkevää. Siinä vaiheessa itsekin tajusin, että kovilla on menty, kun pääkin on vähän sekasin. Eväsjonon kautta pikasesti moikkaamaan kannustusjoukkoja ja sitten suuntasinkin bussipysäkille ja kotiin.

Todistetusti suoritettu!

Juoksun aikana ei oikeastaan mikään paikka krakannut, mitä nyt vähän lonkka ja polvi hetken ilmotteli olemassaolostaan ja vatsaa pisteli vähän aikaa. Ainoa mikä krakaili oli se tekniikka, mutta onneksi sillä ei tätä kisaa juostu vaan lihasvoimalla :) Nesteytyskin onnistui (jos näin lyhyellä matkalla voidaan nesteytyksestä puhua), vaikka olin päättänyt, että hyödynnän vain toisen ja kolmannen huoltopisteen, niin kummasti jokaisesta tuli jotain mukaan, Gatorade-vesi-Gatorade-vesi aina muutama hörppy jokaisesta. Ruokakin on hyvin kelvannut ja ainakin tähän asti olen säästynyt vatsakrampeilta, jotka viime vuonna olivat kiusana. Se miten kipeät lihakset (ja muut paikat) ovat huomenna ja erityisesti ylihuomenna onkin sitten tarina erikseen. Pari varvasta myös suutahti juoksusta, joten katotaan mitä niille käy. Tämän hetken fiilis on väsynyt tai ennemminkin uupunut (ja ylikierroksilla), mutta onnellinen :) Jälkibileisiin en olisi jaksanut lähteä näillä jaloilla, joten tacosalaatti, jäätelö+suklaa, pieni lasillinen valkoviiniä, Suomi-Slovakia-lätkämatsi ja kaverin seura ovat tehneet oikein terää. Mitäs sitten? Ens vuonna tavottelemaan 2 tunnin alitusta? Tai sitä maratoonia? Who knows, mutta tätä hehkutetaan ensin hetken aikaa :)

Tänään soi: se samainen juoksulista kuin eilen (tai kellon mukaan katsoen toissapäivänä)

Viime hetken valmisteluja

Alle vuorokausi armonaikaa... Huomenna tähän aikaan olen ollut hyvän tovin HCR:n maalissa, jos kaikki menee hyvin. Kävin hakemassa juoksupaidan ja -numeron päivällä ja niitä olen tässä nyt ihaillut samalla, kun olen miettinyt huomista varustusta: lyhyet vai pitkät trikoot, lyhyt- vai pitkähihanen paita, aurinkolasit vai ei-aurinkolasit. Viime vuodesta oppineena pitkähihanen on liikaa ja vaikka odotellessa tulisikin kylmä, niin taidan silti pyrkiä siihen lyhythihaseen kisapaitaan ja lyhyisiin trikoisiin. Arskoista en vielä oo tehny päätöstä. Lämmintä ois tän hetken ennusteen mukaan luvassa noin 11 astetta ja puolipilvistä, aurinkoa ja tuulta. Vaikka kisapaita onkin pirtsakan värinen ja kivanolonen päällä, niin juoksunumero onki sit mun mielestä ihan hirveen värinen. Kirkkaanvihreä-sininen-lila ei ihan yhdistelmänä toimi mun mieleen. Pitäis lähteä ekassa lähtöryhmässä niin se keskiosa ois inhimillisen valkonen :D Eihän se juoksunumero juoksua pahenna, mutta osuu ainaki mun silmään värikoreudellaan.

Eilen vetäsin viimesen lenkin, tänään olen yrittänyt lepäillä ja vähän venytellä. Vettä on hörpitty ja pikkusen Gatoradea. Eilen iltaruuaksi oli pastaa ja tänään nuudeleita, vaaleaa leipääkin olen poikkeuksellisesti syönyt. Muuten ruokavalio on pysyny aika ennallaan. Kaikenlaisia pikkuasioita olen myös yrittänyt hoitaa, niinku Spotify-listan päivitystä, sykevyön säätöä ja juoksusukkien pesua, huomenna sitte vielä loppujen asioiden viilaukset. Musafiilistelyä, venyttelyä, panikointia ja muuta oleellista ois vielä listalla ennen starttia. Tsempityksiä on tullu ja toivon mukaan joku tuttu tsemppaaja eksyy reitinki varrelle, kummasti on ainaki aiemmin piristäny. Huh!! Onneks illalla tulee Suomi-Saksa lätkäpeli niin saa vähän muuta ajateltavaa :) Huomista odotellessa, kääääk!!

Tänään soi huomisen juoksulistaa: Muse - Guiding Light, Haloo Helsinki! - Huuda!, Loreen - Euphoria, Michael Bublé - Feeling Good, David Guetta - Titanium, Leila K - Electric ja moni muu

Vapun jälkeen kohti HCR:a ja kesää

Pikkusen pisti viime lauantainen kympin juoksukisa hapottamaan reisiä. Toissapäivänä piti vetää reipas lenkki, mutta sen verran etu- ja takareidet hapotteli, että lenkki meni lönköttelyks ja jäi ennätyksellisen lyhyeen 3,5 kilsaan ja 26 minsaan :P Eilinen ja tää päivä onki sitte menny vapun merkeissä ja liikunnat jääny väliin. Toisaalt niin olin suunnitellukki, et ennen lauantaita vedän tän viikon aikana enää 2 lenkkiä, joista toinen on vuorossa huomenna, vaikka kevyeks lönkyttelyks senki jätän ihan tarkotuksella. Perjantai meneeki ihan levon merkeissä, vaikka työmatkat aattelinki polkasta pyörällä ja hakee samalla juoksunumeron ja paidan Töölön kisahallilta, iiiiik! Tällä hetkellä ei tosin tunnu yhtään siltä, et kolmen päivän kuluttua pitäis olla jossain juoksemassa.

Aurinkoista vappua!

Nyt on päällä semmonen turvotus, että huh! Kolme päivää on menny herkutellessa ja se kyllä tuntuu. Viime yönä heräsin siihen, että vatsa oli kipee ihan vaan syömisestä :P Alko jäi vapun tiimellyksessä pariin skumppalasiin ja muutamaan punkkuhörppyyn. Ruoan suhteen sit oonki mässytelly, erityisesti kotitekoset munkit on maistunu, nam! Huomenna sit alkaaki kevennys ja kaikki ylimääränen pois ruokalistalta, et on mahdollisimman kevyt olo juosta HCR:a. Pastaa, salaattia ja runsaammin vettä torstaina ja perjantaina. Ennen h-hetkeä lauantaina aamupalaksi mysliä ja lounaaksi tomaattipastaa, viime vuonna hyväksi koettu setti.

Lauantain jälkeen uskon juoksun jäävän hetkeksi aikaa hyllylle, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa. Aina kisojen jälkeen on tullut kausi, etten ole itseäni lenkkipolulle saanut ollenkaan ja luulen, että näin käy nytkin. Tulee jonkinlainen juoksukyllästyminen. Suunnitelmissa on aloittaa lihaskunnon kehittäminen. Se tuntuu jääneen liian vähälle viime aikoina, joten yrittää ottaa sen aikatauluun vähintään kerran viikossa, niin kuin oli joskus vuosi sitten. Haluan myös Sh'bamiin ja muille suosikkitunneilleni salille, ne kun ovat jääneet vähille viime aikoina juoksujen takia. Tosin enpä sitten tiedä miten maltan kesällä harrastaa sisäliikuntaa, joten eiköhän se lenkkipolku sieltä taas löydy. 

Etsiskelin jälleen tanssitunteja ja löysin yhden tanssikoulun, jossa ainakin kesäkuulla on lyhytkurssi MTV Dancea ja Disco funkia, mitkä kuulosti ihan mun lajeilta. Kesä tosin on mulle vähän huono aika sitoutua mihinkään säännölliseen harrastukseen, kun menoja tuntuu aina olevan, mutta katsotaan nyt. Toivottavasti tunnit jatkuvat syksyllä, sillä silloin niille tulisi osallistuttua suuremmalla todennäköisyydellä. Futista lupauduin lähteä kokeilemaan ainakin kerran, saa nähdä mitä siitä tulee :D

Viime viikko meni pitkälti juoksun merkissä:
ma: juoksulenkki
ti: -
ke: -
to: juoksulenkki
pe: -
la: juoksukisat
su: -

Tänään soi: Adam Lambert - Cuckoo

Kisa numero 1: HCP 10 km

Ready to go!

Tämän vuoden kisakausi (haha, varsinainen kausi) on nyt sitten avattu. Tänään oli vuorossa HCP eli Helsinki Central Park -juoksu ja matkana 10 km. Tausta kisan takana on se, että kaverini puhui monesti viime syksynä, että haluaisi lähteä kokeilemaan juoksukisaa ja niinpä ostin hänelle synttärilahjaksi "juoksulahjakortin" ja hän päätyi sitten tähän kisaan. Sinne siis mentiin ja vaikka hurjat 3 kisaa olen aiemmin juossut, niin täytyy sanoa, että taas vähän jännitti. Ehkä se on ihan luonnollista ja terveellistä :) Sää suosi ja ei suosinut. Lämpötila oli joku 5-6 astetta ja kylmä tuuli. Yritin pukeutua sopivan kevyesti, mutta silti oli vähän liikaa päällä. Se odottelu kylmässä antaa vaikutelman, että lenkilläkin on kylmä, mutta kyllähän se pitäisi tietää, että lämmin siinä tulee.

Maaliviiva! Tosin tässä vielä ennen kisaa verryttelyalueena.

 Startissa oli normaaliin tapaan ruuhkaa, kun yhteislähdössä oli se 157 juoksijaa, mutta pian siinä pääsi omille urilleen ja melkeen koko matkan sitten juoksinkin yksin. Heti alkuun tuntui, että lähdin liian kovaa liikkeelle, mutta saman vauhdin pystyin pitämään koko matkan ajan. Sykkeet olivat pääasiassa 170 tienoilla ja se olikin keskisyke, maximissaan käytiin 178:ssa eli aika kovilla sykkeillä juoksin, mutta niin se on aina kisoissa ollut. 8-9 km kohdalla tuntui, että tulee vähän huono olo, mutta se meni ohi ja koko matka sitten menikin "perustuskasella" menolla. Viimeisen kilometrin tsempit ja loppukiri ja maalissa oltiin. Aikana 57.22!! Tähtäsin alle tunnin aikaan ja siihen päästiin, jeeeee!!! Edellinen kympin kisan aika oli 59.58 viime syksyn Midnight Run:ilta. Näitä kisoja ei periaatteessa voi vertailla, koska reitit kuitenkin ovat erilaiset ja itse koen Midnight Run:in hieman rankemmaksi, koska siinä on ainakin pari haastavampaa nousua, kun taas tässä oli vähän tasasempaa maastoa ja pienempiä mäkiä. Joka tapauksessa aika oli yli 2,5 minuuttia parempi, joten ihan varmasti parannusta on tullut reitistä huolimatta :)

Kisalehti tipahti hiljattain postiluukusta...

...ja sen mukana lähtölupa :)

Nyt tuli "testattua" välineetkin ensi viikkoa varten. Käsivarsitasku kännykälle (lue musiikille) oli varsin hyvä vaihtoehto ja sain kuulokkeidenkin johdot viriteltyä niin, etteivät häirinneet. Toinen nappikuuloke tosin ei meinaa asettua korvaan kunnolla ja siitä kuuluu musiikki hiljemmalla ja korjailin sitä nytkin vähän väliä. Sykevyö alkoi valumaan ja jouduin sitäkin korjailemaan useasti, joten vyötäkin pitää kiristää. Vaatteet toimivat, niistä en löytänyt valittamista :D Saa vain nähdä minkälainen on uusi kisapaita ja tietysti minkälainen sää osuu ensi viikolle.  

Viikko aikaa HCR:lle ja viimeiset treenit ja huilipäivät edessä. Vaikka treenit ovat jääneet vähemmälle kuin viime vuonna ja fiilis ei ole ollut niin hyvä, niin silti toivon pystyväni parantamaan aikaa ja tämä kisa antoi merkkejä, että se on ihan mahdollista. Viikon päästä tähän aikaan tiedän jo miten kävi. Vaikka palkintosijoille en päässyt tässä(kään) kisassa, niin omana palkintona söin jätskin ja suklaalevy myös lojuu tuossa vieressä. Palkintonsa kullakin ;)

Tänään soi biisi suoraan juoksukisasta: Queen - I Want To Break Free

To eat or not to eat?

Perustarjontaa ja muuten tyhjännäköstä

Tuntuu, että tällä viikolla olen unohtanut syödä tai ei ole ollut mitään syötävää tai muuten vain olen ostanut kaupasta hyvin vähän mitään sellaista, mistä tehdä ruokaa. Esim. maanantaina söin aamulla viilin ja appelsiinin, päivällä tonnikalasalaattia (=salaattia, kurkkua, tonnikalaa, raejuustoa, pähkinöitä), töiden jälkeen pari hapankorppua, muutaman kinkkusiivun ja myöhemmin illalla nuudeleita ja raejuustoa. Lisäks vähän Gatoradea 14 kilsan lenkin päälle. Ehkä just sen lenkin takia ois voinu syödä vähän enemmän. Tiistai meni ruoan suhteen myös aika pienillä määrillä ja keskiviikkona olin klo 19 mennessä syönyt viilin, tonnikalasalaattia ja pienen palan raparperipiirakkaa. Sen sitten kompensoinkin syömällä kunnon annoksen wokkia ja tietty suklaata :) Jouduin sortumaan valmisruokaan, ku en jaksanut enää ruveta vääntämään mitään itse. 

Tänään aloitin päivän hyvin ruoan suhteen, kun menin koulutukseen ja kotona syödyn viilin jälkeen sain aamupalaksi kunnon sämpylän ja lounaaksi lohikiusausta kera porkkana-marjasalaatin ja leivän. Olin ylpeä, että onnistuin kieltäytymään suklaavanukasjälkkäristä ja kahvin kanssa olleesta omppupiirakasta, tosin en juonut sitä kahviakaan, koska se ei kuulu valikoimiini :) Kotiin tultuani jatkoin kevyttä linjaa ja söin rahkaa ja vähän hilloa sekä pari hapankorppua. Lenkin jälkeen illalla oli sekalainen seurakunta eli mitä kaapista löytyy: kurkkua, appelsiinia, raejuustoa, kurpitsansiemeniä ja kuivattuja härkäpapuja, itse asiassa ihan hyvä yhdistelmä. Tämä herkuista kieltäytyminen tänään johtuu ihan siitä, että ylihuomenna on se kympin juoksukisa ja yritän vältellä kaikkea ylimääräistä syömistä pari päivää ennen, että on kevyt olo juosta. Vaikka tuskin tuollaiset pienet määrät vaikuttavat, mutta päätös mikä päätös. Alkuviikon ruokavähyys on vain omaa laiskuutta ruoanlaiton suhteen tai unohtamista. Se että unohdan syödä on jo ihme :D 

Tämän illan tarjontaa

Ensi viikolla jatkuu sama tahti herkkujen ja ylimääräisten mässäyksien välttelyn suhteen, heti vapun jälkeen ;) Yritän vappuna kovasti skarpata, etten ihan kaikkea napaan vetäisi. Onneksi siinä kuitenkin on 2 päivää saada olo kevyeksi. Mitään hiilaritankkauksia en ala toteuttamaan, en kuitenkaan ole mihinkään maratonille menossa. Salaattia, pastaa, kasvissosekeittoa ja vähän runsaammin vettä, siinä taitaa olla ensi viikon loppupuolen ruokavalio. Tosin tiedän, että molempien kisojen jälkeen olen suklaaherkut kädessä aika pian, ettei vaan pääsisi totuus unohtumaan :)

Tänään soi: Olly Murs feat Flo Rida - Troublemaker