Se paljon puhuttu suola

Pääsin työni puolesta viime viikolla ravitsemus-aiheiseen koulutukseen. Sieltä hyvin jäi mieleen erityisesti suolan käyttö. Suomalainen mies käyttää päivässä keskimäärin 8,9 g ja nainen 6,5 g suolaa. Suositus suolan käytöstä on 5 g/päivä eli suositukset paukkuvat aika lailla. Suurin osa saadusta suolasta onkin piilosuolaa, sillä jopa 2/3 suolasta tulee liha- ja viljatuotteista. 1/3 saadusta suolasta on itse lisättyä tai tulee muista ruokatuotteista. Omaa suolan käyttöä ruoanlaitossa on helppo tarkkailla ja esimerkiksi ruoanvalmistuksen lopussa lisätty suola vaikkapa ruoan päälle, tuo suolan maun paremmin esille kuin, että sitä on sekoitettu ruoan joukkoon valmistusvaiheessa. Piilosuola onkin se hankalampi tapaus. Onneksi monissa elintarvikkeissa kuitenkin tulee olla merkintä suolapitoisuudesta, mutta kuinka moni niitä suolapitoisuuksia lukee ja kuinka moni tietää, onko kyseessä sopiva määrä suolaa vai ei. Voimakassuolaisuus tulee pakkauksessa ilmoittaa, mutta senkin raja vaihtelee elintarvikkeesta riippuen.

Koulutuksen innoittaman syynäsin omia kaappejani läpi ja alla olevan listan tuotteet taisivat kaikki sisältää sopivan määrän suolaa. Kaikki suolamäärät on ilmoitettu g/100 g.
- Reissumies-leipä 1,1 g
- arinaleipä 1,3 g
- Oululaisen hapankorput 1,5 g
- Becel-margariini 0,5 g
- Koskenlaskija-sulatejuusto 1,1 g
- Atrian ohuen ohut paahdettu kinkku 1,9 g (sydänmerkki)

Lisäksi löysin pari tuotetta, missä suola oli ilmoitettu natriumina. Tuotteiden todellinen suolapitoisuus saadaan selville kertomalla natriumin määrä 2,5:llä. Näissä tuotteissa suola ja sen määrä oli merkittynä erikseen ainesosalistassa myös %-määränä.
- pakastetut katkaravut 0,68 g natriumia = 1,7 g suolaa (pakkauksessa ilmoitettu suolan määrä 1,7 g)
- Pirkan ketsuppi 0,8 g natriumia = 2,0 g suolaa (pakkauksessa ilmoitettu suolan määrä 1,9 g) 
Nuo laskelmat pitivät siis aika hyvin paikkansa verrattuna ilmoitettuun suolamäärään. Joissakin tuotteissa suolan määrä laskettuna natriumista saattaa olla korkeampi kuin ainesosalistassa, jos raaka-aineessa on luontaisesti natriumia tai tuotteeseen on lisätty jotakin natriumia sisältävää lisäainetta niin kuin se nykyään joka paikassa puhuttu natriumglutamaatti (=aromivahvenne). 

Vähän aikaa jouduin miettimään sydänmerkin suosituksia kinkun kohdalla. Suolaa siinä on 1,9 g/100 g eli 1,9 %. Kyseisten lihatuotteiden voimakassuolaisuuden raja on 1,9 %, joten jokin tässä ei nyt täsmännyt, jos kyseessä on sydänmerkin arvoinen tuote? Atrian nettisivuilta löysin kyseisen tuotteen kohdalta merkinnän 0,7 g natriumia/100 g. Eli onko tämä se selitys sydänmerkille? Ihan en itse pysynyt kriteereissä mukana :) Kinkku sisältää kuitenkin myös natriumnitriittiä (=lihatuotteiden eräänlainen säilöntäaine), mitä ei kuitenkaan saisi liikaa nauttia. Kumpi sitten on parempi vaihtoehto natriumglutamaatti vai natriumnitriitti? Kysymykseen tämä jääkin, en ainakaan itse löytänyt vastausta.

Merkkiä joka suuntaan

Miksi suolan saannista sitten niin paljon puhutaan? Yksinkertainen syy: terveysvaikutukset. Miten se sitten vaikuttaa? Verenpaine nousee, munuaiset kuormittuvat ajan myötä, sydän ja verenkiertoelimistö rasittuvat, aivohalvauksen, sepelvaltimotaudin, mahasyövän, muistisairauksien ja osteoporoosin riski kasvaa. Suola myös sitoo nestettä, joten elimistöön kertyy turvotuksia. Lopputulemana elinikä pidentyy, jos verenpaine pysyy hyvällä tasolla koko elämän ja juurikin liikunnalla ja ruokavaliolla pystytään hyvin paljon siihen vaikuttamaan.

Lähteinä: www.sydanliitto.fi, www.syohyvaa.fi

Mukikakusta nopea helpotus makeannälkään

Sunnuntai-ilta eikä mitään herkkua kotona ja sokerihammasta kolottaa, apua! Hätään juoksi tällä(kin) kertaa nopesti valmistuva ja helppo mukikakku. Sain mukikakkuun reseptin ystävältäni viime talvena ja silloin tällöin sitä olen tehnyt pahimpaan herkkunälkään. Resepti oli jossain kännykän uumenissa, joten muistelin aineksia omasta päästäni soveltaen. Suklainen mukikakku sai tänään muotonsa näin:

2 rkl vehnäjauhoja

1 rkl mantelijauhoja

2 rkl sokeria

1 muna

3 rkl raakakaakaota

2 rkl rasvatonta maitoa

1 rkl oliiviöljyä

0,5 tl vaniljasokeria

0,25 tl leivinjauhetta

Taikina valmiina ja tästä mikroon.

Aineet mukissa sekaisin, haarukka osoittautui tässä kätevimmäksi. Itse aloitin sekoittamisen sokerilla ja munalla, sen jälkeen loput kuiva-aineet ja lopuksi maito ja öljy. Taikinan voi halutessaan tehdä erilliseen astiaan ja sitten kaataa mukiin, mutta tiskin säästämiseksi tein tämän suoraan mukiin ja sekoittelin aineet siinä. Tämän jälkeen muki mikroon, tehot täysille ja "paistetaan" n. 1 minuutti tai mikron tehosta riippuen paistoaika voi olla lyhyempi tai pidempi. Muki mikrosta ulos ja valmista! Herkun voi syödä suoraan mukista tai kumota lautaselle. Kokonaisvalmistusaika on n. 5 minuuttia, joten sokerihammas saa nopeasti helpotusta :) Paistoaikaa voi myös hetken lyhentää, jolloin kakku jää hieman raa'aksi ja muodostaa "suklaakastikkeen pinnalle".

Note to self: muista laittaa taikinan joukkoon leivinjauhe. Paistoajan puolivälissä lisätty leivinjauhe riitti silti tekemään hyvän lopputuloksen, vaikka pinta ja pohja näyttävätkin mielenkiintoisilta :D

Tanssin ja pallopelien hurmaa

Kävin tänään monen viikon tauon jälkeen BodyJamissa ja ekaa kertaa kokeilemassa uusinta ohjelmaa. Huippuohjelma! Vaikka olin mukana ekaa kertaa niin yllättävän hyvin pysyin mukana, mutta kyllä ne jalat ja kädet huitoivat ja hyppivät välillä miten sattuivat :) Fiilis oli kuitenkin tärkein ja lauantai-aamupäivän tunti hämyisessä salissa tuntui kuin olisi ollut lauantai-iltana tanssilattialla. Tai ainakin melkein ;) Tämä oli taas niitä tunteja, kun jää superhyvä olo pitkäksi aikaa, kun fiilis oli kohdillaan ja hiki lensi. Tanssiminen on minun lajini ehdottomasti!

Tähän vastakohtana oli tämän viikon sähly. Meitä oli paljon pelaajia paikalla ja sitä myöten jouduimme myös pitämään vaihtopelaajia ja maalivahtia. Silloin kun porukkaa on vähemmän on meillä liikkuva maalivahti, joka vain pelaa alempana ja toimii "maalivahtina" samalla. Nyt joukkeissa oli 4 kenttäpelaajaa, maalivahti ja 1-2 vaihtopelaajaa. En kyllä saanut siitä pelikerrasta niin hyvää fiilistä kuin yleensä. Maaliin tai vaihtoon meneminen on minulle kuin "rangaistus", sillä en malttaisi olla paikallani vaan haluaisin olla juoksemassa pallon perässä pitkin kenttää. Jokaisella on kuitenkin pelivuoronsa ja jouduin tällä pelikerralla olemaan sekä vaihdossa että maalissa. Jaksan hyvin vetää tunnin sählyn ilman vaihtoa ja käydä välillä vain hörppäämässä vettä, joten päästän mielelläni muita maaliin tai vaihtoon enemmänkin, jos kokevat siihen tarvetta. Pelin jälkeen pitää olla kunnolla hiki ja kesken pelin pitää välillä puuskuttaa spurttien jälkeen. Se on minun ideaalinen pelini :) Tuli nytkin hiki, mutta... 

Jos tykkään tanssimisesta, niin tykkään myös sählystä. Tällä hetkellä minulla on palo kokeilla muitakin pallopelejä, erityisesti joukkuelajeja. En ole peruskoulun/lukion jälkeen juuri mitään pallopelejä pelannut, joten aika pihalla varmasti olisin alkuun. Ongelma on myös se, että aikuisille vasta-alkajille on vähän tarjolla palloilumahdollisuuksia lähinnä harraste/pelailumeiningillä. Yhden lentopallovuoron löysin, mihin pääsee ihan vasta-alkajatkin mukaan, joten ehkäpä käyn sitä joskus testaamassa. Jos jollain on hyviä vinkkejä aikuisten harrastepalloiluvuoroista Helsingissä, niin otan vinkit mielelläni vastaan!

P.S. Eräänlainen "pallopeli" on myös kuumailmapalloilu, minkä kyytiin pääsin eilen. Kuva kertoo varmaan enemmän, kun sanat eivät nyt riitä :)

Testissä Training For Warriors

Kävin tällä viikolla testaamassa uutta treenimuotoa nimeltä TFW eli Training For Warriors. Kyseinen laji on kyllä jo jonkin aikaa ollut Suomessa, mutta kohtalaisen uusi laji on kyseessä ja ainakin itselleni täysin vieras. Ystäväni houkuttelemana (tai no eipä tarvinnu houkutella, kun innostuin samantien) kävin testitunnilla TFW Helsingin salilla. Kyseisen laji kova kannattaja on Elastinen ja hän on myös yksi valmentaja. Salin nettisivuilla lajia kuvaillaan näin: "TFW yhdistää erityisellä tavalla sekä kehon että mielen harjoittamisen ja tarjoaa välineen kaikille niille, jotka haluavat parantaa kuntoaan, suorituskykyään tai yleistä terveyttään –henkistä vahvuutta unohtamatta. Yksi tärkeimmistä tavoitteista onkin vapauttaa jokaisen oma sisäinen taistelija eli “Bring out the Warrior within”. TFW:n erottaa muista metodeista sen kokonaisvaltainen lähestymistapa harjoitteluun. Se yhdistää monipuolisen lämmittelyn, nopeus-, voima-, kestävyys- ja liikkuvuusharjoittelun. Training For Warriors ohjelmaa ovat maailmanlaajuisesti käyttäneet tuhannet eri urheilulajien huiput (NFL, NBA, MLB, UFC) parantaakseen fyysistä suorituskykyään ja henkistä vahvuuttaan." Tämän kuvauksen perusteella lähdin siis kokeilemaan hurrikaani-tuntia ja mielessäni pyöri vain kunnon rääkkitreeni niin, että hiki lentää ja oksat pois!

Tunnin alkuosa meni perusteiden läpikäymiseen ja sen jälkeen päästiin tositoimiin. Skannaava kalkkuna, pikkukarhu Iphone polvien alla ja mitälie muita liikkeitä :D Hullulta kuulostavia liikkeitä, mutta rankkoja ja tehokkaita. Näitä tehtiin muutama kierros ja sen jälkeen siirryttiin ns. kaksiosaiseen treeniin, missä tehtiin 20 sekuntia polvennostojuoksua ja aina tietty määrä jotain liikettä esim. burpeetaja uusi kierros heti perään. Nämä suoritettiin parin kanssa, toinen urheili ja toinen valmensi ja kannusti. Loppuun loppuverryttelyt ja lyhyet venyttelyt. 

Iso osa tätä treeniä oli kannustaminen ja huutaminen ja tietysti täysillä! Kaikki liikkeet tehtiin loppuun asti täysillä ja lopettaa ei saanut ennen kuin oli ylittänyt esim. tavoiteviivan ennemmin 20 sentillä kuin jäänyt 20 senttiä vajaaksi. Kiva kokeilu ja uskoisin voivani silloin tällöin käydä treenaamassa tätä lajia, mutten kuitenkaan jatkuvasti. En ehkä ole sitä tyyppiä, joka tykkää huutaa treenatessa, sillä nytkin välillä meinasi ruveta naurattamaan, kun piti väkisin karjua :D Toisaalta oli kiva päästä huutamaan ja tsemppaamaan, mutta väkisin huutaminen ei ole minun juttuni, jos ei siltä tunnu. Liikkeet olivat rankkoja ja jos niitä olisi tehnyt pidemmän sarjan, niin varmasti olisi tuntunut lihaksissa seuraavana päivänä. Nyt siis kyseessä oli kokeilutunti, jossa lähes 15 minuuttia meni asioiden läpikäymiseen ja koko ajan siinä odotteli, että pääsisi kunnolla alkuun ja hiki tulikin vasta viimeisen 15 minuutin aikana. Myös liikkeiden näyttämiseen meni aina aikaa, joten taukoja tuli välillä paljon. Jos treenaamassa kävisi enemmän, niin itse treenin sisältö olisi jatkossa pidempi, kun valmisteluihin ja liikkeiden opetteluun ei menisi niinkään aikaa. Plussana ehdottomasti hyvä valmentaja, huippu breakdance-tanssija Johannes "Hatsolo" Hattunen ja tietysti treeneissä mukana ollut Elastinen ;)

Vika kierros? Paras kierros!!!! Hallussa? Hallussa!!!!

Kuntosali - nykyinen vai vaihto?

Blogi näköjään elää edelleen hiljaisempaa kautta. Tuleva muutto on verottanut vapaa-aikaani ja tulee verottamaan vielä aika monta viikkoa ja siihen päälle kun lisätään muutkin menot, niin koneen ääressä tulee istuttua aiempaa vähemmän. Muuttoon liittyen "suurin ongelmani" onkin salijäsenyys. Siis kyllä, tämä asia on mietityttänyt yllättävän paljon, kun totuus on se, että muutan pois nykyisen kotisalini läheltä, jossa olen käynyt jo monta vuotta. Satsin saleja on pk-seudulla useita ja lisäksi, kun Sats ja Elixia juuri yhdistyivät, niin pienellä jäsenmaksun korotuksella saisin käyttööni myös Elixian salit. Tulevan kotini lähellä ei kuitenkaan ole kumpaakaan salia. Julkisilla on kyllä hyvät kulkuyhteydet muutamalle Satsin/Elixian salille, mutta olen tottunut, että pääsen 5 minuutissa pyörällä tai talven räntäsateessa muutamassa minuutissa bussilla salille. Monesti (tai no lähes aina) olen tehnyt sitä, että hikisenä ja naama punaisena olen vain nopeasti rynnännyt kotiin suihkuun, mutta enpä taida jatkossa kehdata mennä julkisiin haisemaan ja hikoilemaan lisää talvitakin alla :P Mitä kauempana sali on, niin sitä suurempi kynnys on salille lähtöön, jos yhtään on laiskempi olo. Muutenkin sitä on jotenkin tykästynyt omaan kotisaliin, vaikka olen lähes yhtä paljon käynyt Satsin muillakin saleilla, eikä niissäkään mitään vikaa ole. Yleisesti olen pitänyt Satsia hyvänä salina, joten kynnys kuntosaliketjun vaihtamiselle on kasvanut ja nirsoilen nyt monenkin asian suhteen, kun olen ainakin omasta mielestäni tottunut hyvälle. Ja tämä ei ollut maksettu mainos, vaan rehellinen mielipiteeni :) 

Vaihtamalla paranee? Voi olla tai voi olla ettei. Kuitenkin nykyään kuntosaleja ja ketjuja on niin paljon, että varmasti jokaisessa on omat hyvät puolensa ja toisenlaiset tunnit voisivat myös olla kivoja vaihtoehtoja. 150 metrin päässä tulevastani kodistani on lähin kuntosali, mikä toisaalta houkuttaisi lyhyen matkan vuoksi, eikä hintakaan vaikuttanut olevan nykyistä jäsenyyttäni juurikaan kalliimpi. Nykyinen kuntosalisopimukseni on kuitenkin hyvä etenkin näin vanhana jäsenenä, joten en hevillä sitä lähtisi purkamaan, sillä vuoden sisään saattaa olla edessä vielä toinenkin muutto ja silloin naapurissa saattaa taas olla se Satsin/Elixian sali. Moniin saleihin on se vuoden sitoutumispakko, joten en välttämättä saisi alle vuodessa irtisanottua toisen salin sopimusta, jos joudunkin taas muuttamaan. Toisaalta voisi olla vaihtelun kannalta hyvä kokeilla muitakin saleja. Mutta toisaalta taas se pieni korotus nykyiseen salimaksuuni toisi laajan kirjon Elixian tunteja käyttööni.

Kumpi tässä nyt enemmän painaa vaakakupissa, lyhyt matka salille vai tuttu (ja laajennettavissa oleva) salijäsenyys? Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että pitäydyn nykyisessä jäsenyydessä ainakin toistaiseksi ja mietin vaihtoa sitten muuton jälkeen uudestaan, kun arki ja salikulkemiset uudesta kodista on aloitettu. Jotenkin minulla kuitenkin on sellainen kutina, että tässä jäsenyydessä ollaan vielä pidempäänkin kuin toistaiseksi :) Ja jotta ongelmat eivät tähän loppuisi, niin toinen elämää suurempi ongelma on työmatkani lyhentyminen alle kilometriin, joten työmatkaliikuntani jäävät kyllä minimiin. Laiskaksihan tässä tulee, kun on tottunut pyöräilemään sen 40 min tai kävelemään 30 min työmatkoja päivässä :P Ongelmansa kullakin ja minulla näköjään tälläisiä "hyvin hankalia" :D

Liikuntalääketieteen perusopinnot ja mitä siellä oppiikaan

Sain tässä hiljattain toiveen kirjoittaa liikuntalääketieteen opinnoistani ja mikäs siinä, kun itse pidin kursseista ja koin ne hyödyllisiksi ja mielenkiintoisiksi :) Suoritin siis liikuntalääketieteen perusopinnot Helsingin seudun kesäyliopistossa (perustuen Itä-Suomen yliopiston opetussuunnitelmaan) ja ne olivat laajuudeltaan 25 op. Opinnot sisälsivät 7 eri kurssia: elimistön rakenne ja toiminta, liikuntafysiologian ja biomekaniikan perusteet, liikunta, fyysinen kunto ja terveys, terveyskunnon mittaaminen, liikunta ja sairaudet, liikunta ja ravitsemus sekä liikunnan turvallisuus. Kaikki kurssit sisälsivät yleensä yhden luentoparipäivän verran ja lisäksi oli tenttejä ja tehtäviä.

Elimistön rakenne ja toiminta käsitteli ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa. Tässä kurssissa luentoja oli kolmena päivänä, koska ihmiselimistö ei ole ihan helppo kokonaisuus :) Kävimme tunneilla läpi anatomiaa hieman enemmän liikuntaan viitaten, joten vaikka itsellänkin on anatomian luennot käytynä, niin hyödyin ehdottomasti tästä uudesta näkökulmasta. Luentojen lisäksi kurssi sisälsi tentin.

Toisena kurssina oli edessä liikuntafysiologian ja biomekaniikan perusteet. Liikuntafysiologia oli näistä aiheista ainakin itselleni mieluisampi ja myös mielenkiintoisempi, sillä biomekaniikka käsittelee osittain matikkaa ja fysiikkaa, mitkä eivät ole koskaan olleet vahvimpia puoliani. Aihepiireinä löytyi mm voiman ja kestävyyden eri lajit sekä sydämen ja keuhkojen toiminta kuormituksessa. Suoritustapana luentojen lisäksi oli tentti.

Liikunta, fyysinen kuntoa ja terveys käsitteli paljolti terveysliikuntasuosituksia, väestön terveyttä ja eri sairauksien liikuntasuosituksia. Niitä käytiin läpi mm liikunnan käypä hoito suosituksen myötä. Kurssitehtävänä oli tehdä liikuntaohjelmat kolmelle eri esimerkkihenkilölle erilaisten taustatietojen perusteella ja lisäksi myös itselle.

Terveyskunnon mittaaminen oli hyvin poikkeava muista kursseista, sillä luennot kestivät vain pari tuntia ja sen jälkeen hypimme ja heiluimme loppupäivän liikuntahallilla. Teimme kuntotestejä ja kehonkoostumusmittauksia ja samalla opettelimme tekemään niitä muille. Kurssin täydensi kirjallinen tehtävä, jossa piti kertoa kuntotesteistä ja analysoida omia tuloksiaan. Tämä oli kursseista suosikkini, sillä käytännössä toimiminen on kivempaa ja itse ainakin opin niin paremmin kuin vain pänttäämällä kirjaa :)

Liikunta ja sairaudet käsitteli nimensä mukaisesti liikunnan merkitystä eri sairauksiin ja miten sairauksia voi hoitaa ja ennaltaehkäistä liikunnalla. Myös esim. sydänsairauksiin liittyvää kliinistä rasituskoetta käytiin läpi. Tenttikirja kourassa mentiin tämäkin kurssi. Terveydenhoitajan työni kannalta tämä oli todennäköisesti hyödyllisin kurssi, mutta potilaiden motivaatio taitaa olla se suurin ongelma hoitaa sairauksia liikunnan keinoin.

Liikunta ja ravitsemus -kurssilla aihepiireinä olivat mm. ravitsemussuositukset, painonpudottajan ruokavalio ja urheilijan ruokavalio. Kurssilla perehdyttiin myös suomalaisten saamiin ravintoaineisiin ja niiden määriin suhteessa suosituksiin. Tentti seurasi myös tämän kurssin päätteeksi. Ravitsemus oli mielenkiintoinen aihe, etenkin kun se nykyään on niin paljon puheenaiheena. Asioihin tuli uutta näkökulmaa ja monet mediassa pyörivät aiheet ja ravitsemukseen liittyvät myytit saivat selityksiä tai ne kumottiin.

Liikunnan turvallisuus -kurssin aiheina tuli vastaan mm. liikunnan terveysriskit, liikuntaan liittyvät sydänongelmat, tapaturmat ja rasitusvammatennalta. Lisäksi käytiin läpi niiden ennaltaehkäisy ja hoitoa. Kurssitehtävänä oli referaatti urheiluun liittyvästä artikkelista ja lisäksi essee liikuntaan liittyvistä tapaturmista ja mm niiden ehkäisy ja hoito.

Viimeiset luennot olivat jo yli puoli vuotta sitten ja viimeiset kurssitehtävätkin tuli palautettua jo yli 4 kuukautta sitten, joten tuorein terä tältä opintokoosteelta puuttuu. Koen kuitenkin opinnoista hyötyneeni niin työelämässä kuin omassa elämässäni treenamista ajatellen. Suosittelen liikuntalääketiedettä kaikille, joilla on edes pieni palo tietää vähän enemmän liikunnasta ja terveydestä, vaikkei olisikaan liikunta-alan ammattilainen :)

Terveellisempiä herkkulöytöjä

Loma loppui ja luulin sen myötä menojenkin vähentyvän, mutta kiireet sen kun jatkuvat ja blogi on edelleen jäänyt vähemmälle huomiolle. Liikunnan suhteen olen parin viime viikon aikana päässyt pikkuhiljaa normirytmiin kaikista menoista ja kiireistä huolimatta. Tänään vetäisin sali+Sh'bam-yhdistelmän ja kyllä teki hyvää. En ole tehnyt kunnon lihaskuntotreeniä reiluun 1,5 kuukauteen ja sen huomasi. Huomenna saattaa lihaksissa tuntua :)

Olen löytänyt sokeriherkkujen lisäksi viime aikoina terveellisempiäkin herkkuja/ruokia. Vietin synttäreitäni tällä viikolla ja sen kunniaksi kävin syömässä ravintola Sandrossa. Lautaselle eksyi ihanaa kasvisruokaa. En tiedä rasva- ja kalorimääristä, mutta enpä toisaalta välittänytkään :D Kasvisruoka kuitenkin on terveellisempi vaihtoehto ja myös kevyempi, joten jättilautaselta jaksoi ahtaa ruokaa napaan oikein urakalla! Suosittelen ehdottomasti tätä ravintolaa ja niin taitaa moni muukin, sillä paikka taitaa olla aina täynnä.

Ruokaa riitti! Vertailuna vasemmassa yläkulmassa normikokoinen lautanen. Onneksi kyseessä oli kahden hengen annos, vaikka siitäkin jäi paljon syömättä :)

Synttärikakuksi tein mansikka-mustikkaraakakakkua ja näin sain ruoka-ainerajoitteisen kaverini myös herkuttelemaan. Ihana resepti on alunperin täältä, tosin hieman sitä muokkailin parin ainesosan suhteen. Kakku oli oikein hyvää ja raikasta, eikä sokerin puuttumista oikeastaan huomannut. 
 

Hiljattain myös löysin kaupasta ihanan raakapatukan makuna appelsiini-raakakaakao, mikä käy hyvin makeannälkään. Tässä on lähes 200 kcal/100 g vähemmän kuin suklaapatukassa. Nam!