Vaikka liikunnasta pääsääntöisesti tulee hyvä fiilis, niin silti joskus pienetkin asiat voivat pilata liikuntafiilistä, kun niitä kertyy yhdelle kerralle liikaa. Tänään kävi niin, että niitä pikkuasioita tuli loppujen lopuksi liian monta ja tämän seurauksena lenkki venyi ärsytyksen vuoksi pidemmäksi kuin piti. Toisaalta hyvä, että kilometrejä tulee, mutta se miten niitä tulee lisää ei ole paras vaihtoehto. 1. Juoksuvyölaukku ei pysy paikallaan, vaan sitä saa korjata puolen minuutin välein. (Se onneksi lähti "huoltojoukon" mukaan ensimmäisen 1,5 km jälkeen.) 2. Spotify sammuu muutaman biisin välein. Tämä tarkoittaa pysähtymistä, juoksuseurantaohjelman tauottamista ja sitten Spotifyn ja seurantaohjelman uudelleenkäynnistämisen. Neljännellä kerralla en enää jaksanut toistaa tuota kaavaa, vaan juoksin loppumatkan ilman musiikkia. 3. Sukan reuna/kenkä hiertää akillesjänteen kohdalla lenkin puolivälistä alkaen (melkeen rakoksi asti) ja kengässä on pari pientä kiveä. 4. Keskellä lenkkiä 1,5 km matkalla on katukirppari, niin että saa väistellä ihmisiä tai juosta autotiellä, kun muuten ei mahdu. 5. Wc-hätäkin iski :P Tälläiset pienet asiat tekivät sen, että ärsytyksen vuoksi tosiaan juoksin pari kilsaa pidemmälle kuin mitä alunperin piti. Lopputuloksena 14,5 km lenkki, mutta kyllä tuollaisilla pienillä asioilla on vaikutuksensa juoksufiilikseen. Lenkin jälkeen fiilis oli onneksi parempi ja tuntui hyvältä vetää pitkä lenkki, vaikka uuvuinkin täysin sen jälkeen. Seurantaohjelmaa katsottuani huomasin, että vauhti ei ollut kovin hyvä ja siitä sainkin sitten uuden ärsytyksen aiheen lenkin jälkeen ;)
Tästä tuli myös mieleen, että se syöminen voisi tehdä hyvää ja auttaa jaksamaan paremmin juoksemisessa ja treenaamisessa. Tämän päivän ruokailut, eivät taida olla kovin esimerkillisiä. Karjalanpiirakka, marjoja ja jogurttia 4 tuntia ennen lenkkiä ja juuri ennen lähtöä omena, ei taida olla ihan riittävä kun puhutaan klo 14 startanneesta lenkistä. Klo 17 aikaan söin ensimmäistä kertaa kunnon ruokaa ja tämäkin oli 1,5 tuntia lenkin jälkeen, ei siis mitään välipaloja lenkinkään jälkeen. Ei kovin järkevää. Uskon tuon uupumisen johtuvan osittain syömättömyydestä. Mitkä ne treenaamisen osat olivatkaan? Treeni, lepo ja ruoka. Näinpä.
Poikaystäväni sai tänään päähänsä molempien sokerin syönnin tauottamisen juoksukisoihini asti eli kahden viikon ajaksi. Suostuin tähän oikein mielelläni, koska edellisessä tekstissäni kauhistelin sokerin syömistäni, tulevaa vappua jne. Tosin muutaman poikkeuksen sinne sovitusti teen, sillä en aio vappuna olla syömättä munkkeja, etenkin kun ne itse lupasin tehdä :D Grillibileissä ja "edustusillallisella" saan myös syödä jälkkäriä. Noh, 4 poikkeuspäivää neljästätoista on aika paljon, mutta muuten sitten vedetäänkin sokeritonta linjaa. Tälläiselle sokerihiirelle se on jo hyvä tavoite :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti