tiistai 24. helmikuuta 2015

Loman lämmössä ja helmikuun lajikokeilu

Helmikuu lähestyy kovaa vauhtia loppuaan ja kiirettä on pitänyt, mutta uusi lajikokeilu mahtui kuin mahtuikin mukaan. Tällä kertaa vuorossa ei ollut niin kovin eksoottinen laji, nimittäin melonta :D En muista koskaan aiemmin käyneeni melomassa kajakilla, vaikka soutuvene, kumivene, kanootti jne ovatkin tuttuja. Lajikokeilu tämäkin periaatteessa, kun liike kuitenkin lähti kaksipäisestä melasta, eikä airosta :) Eksoottista tästä teki sen, että kajakkikokeilu sijoittui helmikuun alkuun. Ei keskellä Suomen talvea (vaikka ei täällä etelä-Suomessa taida talvea hirveästi olla) vaan ihanassa turkoosissa meressä Karibialla. Käytin nimittäin viimeiset lomapäiväni New Yorkin ja Karibian lomaan 1,5 viikon ajaksi. Paluusta on jo kolmisen viikkoa, mutta kuvat ja muistot lämmittävät mieltä edelleen.

Vietimme alkuun muutaman päivän New Yorkin katuja mittaillen ja sen jälkeen siirryimme vajaaksi viikoksi Karibian lämpöön StMartinille. Loma kului pitkälti nähtävyyksiä ihmetellen, shoppaillen, syöden, aurinkoa ottaen ja löhöen :) Ruoka oli hyvää molemmissa paikoissa ja annokset oikeasti isoja. Ei mikää ihme, että puhutaan niistä supersize me -annoksista, sillä paria poikkeusta lukuunottamatta annokset olivat jättejä ja yhden annoksesta olisi kevyesti syönyt kaksikin. 

Olin kovasti suunnitellut meneväni juoksemaan loman aikana ja pakkasin kengät mukaani. Suunnitelmat jäivät suunnitelmaksi, sillä Karibialla oli niin kuuma (päivisin 27-29 astetta) ja polttava aurinko, etten voinut kuvitellakaan juoksevani. Illalla taas oli niin pimeä, että heti turistialueen ulkopuolella tai rannalla olisi pitänyt yrittää suunnistaa taskulampun kanssa. Ainoa järkevä aika liikunnalle olisi ollut aikasin aamulla, mutta aamu-unisena en saanut itseäni liikkeelle klo 6. Näin ollen liikunta jäi tuohon kajakilla melontaan ja kävelyyn. Meloimme rannikolta pienelle saarelle ja sen ympärillä. Tunti vierähti hyvin ja siinä välissä kävimme vielä kävelemässä hyvän lenkin saarella. Melonta lajina oli kiva ja tuntui käsissä seuraavana päivänä. Kesän tullen sitä varmasti tulee uudelleen kokeiltua, sillä lainakajakki on jo tiedossa :)

Loppuun vielä muutama lämmin muisto matkalta :)

Kajakkimatkan maisemissa
Yhden henkilön jälkiruoka? Kyllä, sisälsi 5 eri jälkiruokaa!
Mieli lepää :)

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Uusi vuosi, uudet lajit ja aerobic-tapahtuma

Uusi vuosi, uudet kujeet :) Blogitauko jäi aiottua lyhyemmäksi, sillä vuoden vaihteessa sain ajatuksen kokeilla tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta liikuntalajia. Tarkoituksena on saada monipuolistettua liikuntaa ja antaa uusvanhoille lajeille uusi mahdollisuus. Uusvanha laji on jotain, mitä olen kokeillut ehkä kerran vuosia sitten tai joskus peruskoulussa veren maku suussa liikuntatunnilla. Tammikuun osalta lajikokeilu lähti vauhdikkaasti liikkelle aerobic-tapahtuman merkeissä, missä oli tuttua, uutta ja uusvanhaa lajia edessä.

Olin viime lauantaina I love aerobic -tapahtumassa Mäkelänrinteen urheiluhallilla. Nimensä mukaisesti kyseessä oli jumppatapahtuma höystettynä vesiliikunnalla. Olin buukannut itseni neljälle 50 minuuttia kestävälle aerobictunnille ja lisäksi hydrobiciin. Monia muita vaihtoehtoja olisi ollut, mutta tunnit, joille mahtui vähemmän porukkaa, oli buukattu täyteen jo ennen kuin itse edes olin kuullut tapahtumasta pari viikkoa aiemmin. Osallistuin isossa salissa oleville tunneille, joihin olisi mahtunut jopa 400 jumpparia. Täynnä ne tunnit eivät onneksi olleet, joten ei tarvinnut ihan sillipurkissa olla.

I love aerobic
Käynnistin aamuni kaurapuurolla (uskomatonta mutta totta) höystettynä omenasoseella ja raejuustolla, jotta energiaa riittäisi. Suuntasin sitten kaverini kanssa kohti urheiluhallia. Päivä käynnistyi osaltamme klo 10.30 alkaneella Fix fiilis -tunnilla. Kyseessä oli pitkälti perusjumppatunti. "Tunnilla liikutaan reippaan letkeästi askeltaen. Liikkuvaa osiota maustetaan tanssillisin vivahtein ja fiilistellään mukaansatempaavan musiikin tahtiin. Tunnilla vahvistetaan myös ala- ja keskivartaloa sekä rentoudutaan venytellen." Lihaskunto jäi aika vähille tai se oli lähinnä "naamioitu" muiden liikkeiden joukkoon. Venyttelyt menivät jäähdyttelyn ohessa niin kuin monen muunkin jumppatunnin yhteydessä. Tämä oli kuitenkin pirtsakka aloitus päivälle ruohonleikkureiden, miekkojen ja muiden mukana :)

Kymmenen minuutin tauko ja taas mentiin. Nyt hypättiin Sweat & Fun -tunnin pyörteisiin. Ennakkoon luvassa oli "Mukaansa tempaava, tanssillinen kuntotunti, jonka musiikit vaihtelevat päivän kuumimmista hiteistä 70-luvun discoon, lattareihin afroon tai vaikkapa Bollywoodin rytmeihin. Tunnin liikkeet ovat tanssillisia, mutta vauhdikkaan helppoja." Tuntia oli pitämässä StepUp Schoolin tanssinopettaja, jonka tunnille olen joskus vuosia sitten pari kertaa aiemmin eksynyt. Tykkäsin tunneista silloinkin, enkä pettynyt tälläkään kertaa. Juuri minun tyylistäni hyväntuulista tanssimista eri biisien tahtiin :)

Ruokataukoa maltoimme pitää 40 minuuttia, minkä aikana kiskaisin menemään karjalanpiirakkaa ja banaania. Paljoa ei uskaltanut syödä, kun seuraava tunti jo kuumotti takaraivossa. Päivän tunneista eniten odotin Booiakaa, mikä oli seuraavana vuorossa. "BOOIAKA® on iloinen ja energinen fitnesstanssitunti, joka sopii kaikille. Tunnilla harjoitellaan koreografiaa sekä nostetaan sykettä ja fiilistä pääosin hiphopiin pohjautuvin liikkein. Liikkeet ja musiikki ovat saaneet vaikutteita myös muista tyyleistä, kuten Jamaican, Oldschool, Reggaeton, Dancehall ja Dancepop." Askeleet osoittautuivat hankalammiksi kuin oletin ja se vei fiilistä, kun kyseessä oli vain kertaluontoinen kokeilutunti. Lopussa sali jaettiin kahtia ja toinen puoli tanssi ja toinen tsemppasi, tämä nostikin fiiliksen hyväksi ja loppujen lopuksi totesin tunnin olleenkin ihan kiva, vaikken askeleita kunnolla osannutkaan.


Jälleen 10 minuutin tauko, vesipullon täyttö ja urheilujuomakin tuli korkattua lisäenergiaa tuomaan. Ja taas mentiin. Viimeinen aerobic-tunti oli Dance aerobic, mitä kuvattiin vauhdikkaaksi ja askelkuvioita sisältäväksi tunniksi. Sitä se myös oli. Askelkuviot eivät olleet niin hankalia kuin kuvittelin ja osansa tästä saa kiittää hyvää ohjaajaa, joka oli todella selkeä :) Teimme pitkää askelsarjaa, mihin tuli aina uutta uuden perään lisää.  Tunnin puolivälin jälkeen kuitenkin iski väsy. Ja väsy iski naurukohtauksen saattelemana :D Jossain vaiheessa jalkani ja pääni eivät enää ottaneet käskyjä vastaan ja unohdin täysin mitä olin tekemässä tai jalat eivät vain enää totelleet. Repesin nauramaan ja yritin jatkaa, mutta en meinannut saada itseäni koottua. Vieressä jumppaava kaverini oli yhtä pihalla ja repesi myös nauramaan. Siinähän se lopputunti meni, kun yritimme pysyä mukana samalla naureskellen :) Urheilujuoma sai hyvää kyytiä tunnin aikana ja sen jälkeen.

Viimeisen aerobic-tunnin jälkeen olimme kaverini kanssa aika poikki, mutta tässä vaiheessa ei voitu luovuttaa, kun edessä oli enää yksi tunti nimittäin puolen tunnin hydrobic. Pientä välipalaa, uikkarit päälle ja menoksi. Vesi teki hyvää ja hydrobic sujui vauhdikkaasti ja tuntui tehokkaalta. Olen kerran aiemmin kokeillut hydrobicia n. 10 vuotta sitten ja silloin se ei ollut minun lajini, kun vaikutti niin kevyeltä tunnilta. Tämä tunti ei ollutkaan niin kevyt vaan töitä sai oikeasti tehdä. Ehkä annankin hydrobicille uuden mahdollisuuden :)

Kotiin lähtiessä mukaan tarttui runsas tuotekassi, missä oli mm. välipalajuoma, Adidaksen suihkusaippua, Casallin juomapullo, proteiinipatukka, ruissipsejä, leipää... Kotona odotti pizza ja jälkiruokajätski, joten kulutetut kalorit saivat hyvää vastinetta ruoasta :) Kokonaisuudessaan olin oikein tyytyväinen tapahtumaan. En ole ennen vastaavissa tapahtumissa ollut ja nyt on fiilis, että uudestaan pitää päästä! Harmiksi osa tunneista oli täynnä, enkä päässyt kokeilemaan kaikkia tunteja, mihin olisi toivonut pääseväni, mm. lihaskuntotunnit jäivät kokonaan väliin. Loppujen lopuksi 4 tuntia ja hydrobic olivat kaikki kuitenkin hyviä vaihtoehtoja. Järjestelyt sujuivat ja fiilis olis hyvä., mitä muuta sitä voi toivoa liikunnan ilon lisäksi. Aerobic/tanssiminen on minun juttuni ja tämä tapahtuma oli kuin minulle tehty :)

torstai 11. joulukuuta 2014

Hiljaa hiipii blogi hiljaisuuteen

Hello? Kyllä, olen edelleen täällä, vaikka blogi onkin ollut pimennossa yli kuukauden. Pimentoon on vaikuttanut kirjoitusaiheiden puute. Ja myös elämänmuutos. Jo kesästä alkaen on ollut tunne, etten vain meinaa saada tekstiä aikaiseksi enkä tiedä mistä kirjoittaisin. Alunperin aloitin blogin omaksi huvikseni, enkä missään vaiheessa tavoitellut suuria lukijamääriä, eikä niin käynytkään. Olen kuitenkin iloinen niistä vähäisistäkin lukijoista, jotka ovat täällä jaksaneet käydä :) 

Liikuntalääketiede toi mukanaan asiakirjoituksia ja välillä peilasin myös oman ammattini kautta asioita. Paljolti olen kuitenkin kirjoittanut omista treeneistäni ja tuntemuksistani, uusista lajeista, liikuntaflowsta ja välillä siitäkin, kun kaikki ei ole sujnut. Ja blogin nimen perusteella myös suklaata ja ravitsemusta ja laitettu väliin :) Kun aloin kirjoittamaan tätä tekstiä, tajusin, että blogin perustamisesta taitaa olla aikaa n. 2 vuotta. Hauska sattuma, sillä asian tarkistettuani olikin päivä lähes tarkalleen oikea :) Blogin perustamisesta on nimittäin tänään aikaa 2 vuotta ja 1 päivä!

Näin kahden vuoden jälkeen on kuitenkin aika todeta, että blogi on kivaa ajanvietettä, mutta kun on sellainen tilanne, että näppäimistölle ei vain tule tekstiä, niin on parempi myöntää, että blogi jää nyt taustalle. En aio blogia kuopata kokonaan, sillä jos saankin kirjoitusflown edes välillä päälle, niin aion kyllä tulla postaamaan ajatuksiani, vaikka se tapahtuisikin monen viikon/kuukauden välein. Jatkan kyllä monien muiden blogien lukemista ja haen niistä inspiraatiota omiin treeneihini ja totta kai hyvää ajanvietettä :)

Blogi hiljenee... Ihanaa joulun odotusta, treeniä ja suklaata!


torstai 6. marraskuuta 2014

Kaksi päivää herkkuja, viisi päivää kaidalla tiellä

Herkkukaverini
5,5 viikkoa sitten kyllästyin (jälleen) liialliseen sokerinsyömiseen ja päätin (jälleen) yrittää vähentää sitä. Jotta en menisi liian kaidalle tielle, päätin pitää viikossa 2 herkkupäivää ja lisänä erityiset poikkeuspäivät. Kaikkina muina päivinä sokerin syöminen on kiellettyä, ei edes yhtä karkkia saa syödä. Poikaystäväni ehdotuksesta tämä jatkuu jouluun asti, joten melkein puolivälissä jo ollaan ja uskonkin sinne asti selviäväni :)

Töissä olen lopettanut pullan/karkin/suklaan ja kaiken muun herkun syömisen, joten siihen tämä projekti on tehonnut varmaan parhaiten. Poikkeuspäiviä herkutteluun tosin on ollut melkein joka viikko, hehee... On ollut Lontoon matkaa, kaverin muuttoapuherkuttelua, väsymysuurastusherkuttelua ja mitälie. Onneksi nämä päivät ovat jääneet yksittäisiksi. Nooh, yksi viikko meni ihan puihin, kun tein muuttoa, niin päätin sitten herkutella varmaan päivittäin, että jaksoin jatkaa. Muuten olen pysynyt kaidalla tiellä :)

Pientä helpotusta tähän hommaan on tuonut proteiinipatukat. Tilailimme Fitnesstukun alesta kasapäin proteiinipatukoita tätä projektia tukemaan. Näitä ei ole lupa syödä päivittäin, joten ihan överiksi ei näidenkään syömistä saa vetää. Kyseessä on Goodlifen patukat, makuina mint temptation, caramel coco ja chocolate temptation. Omaksi suosikiksi on noussut caramel coco ja se laatikko onkin tyhjentynyt eniten. Ravintosisällöt löytyvät täältä. Kalorimääriltä jäädään vajaa 200 kcal/100 g pienemmäksi kuin suklaapatukassa eli parempi vaihtoehto herkkuhetkiin. Lisäksi proteiinin osuus on nimensä perusteella hiilareita suurempi ja rasvan määrä pienempi kuin suklaapatukassa. Rehellisesti täytyy sanoa, että ovat pahimpaan herkkunälkään tuoneet hyvinkin apua, kun maku on kohdillaan ja muistuttaa tarpeeksi suklaapatukkaa :) Töihin olen vienyt Fruituksen kaura-marjapatukoita (myös Fitnesstukusta), jotka ovat hyvin käyneet välipalasta, kun iltapäivällä on iskenyt nälkä ja sitä myötä monesti myös herkkunälkä.

Tämä on toistaiseksi parhaiten toiminut herkkujen vähennys -projektini :) Iso kiitos siitä kuuluu proteiinipatukoille. Ja tietysti sille, että joku "vahtii" syömisiäni :D Suosittelen!

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Jalkapalloa ja uusia treenivälineitä

Vihdoin ne ovat täällä!! Nimittäin uudet ja myös ensimmäiset spinningkenkäni!! Olen pari vuotta miettinyt kenkien ostamista, mutta aina jättänyt ne kuitenkin ostamatta syystä tai toisesta. Yleensä syy on ollut siinä, että en käy niin aktiivisesti spinningissä, että olisin halunnut panostaa spinningkenkien ostamiseen, sillä hinta kuitenkin pyörii siinä 100 euron molemmin puolin. Olin viikonlopun Lontoossa ja tietäen, että Englannissa urheiluvälineet- ja vaatteet ovat halvempia kuin Suomessa, olin jo etukäteen päättänyt, että kengät lähtevät nyt mukaani. Ja tietysti piti käydä myös SportsDirect'ssa, josta mukaan tarttui uudet trikoot ja toppi. Moni varmasti samaistuu siihen, että uudet treenivaatteet/välineet tuovat vähän extraa treeniin :)

Olin saanut jo aiemmin saanut pari suositusta paikalliselta kaveriltani hyvistä liikkeistä ja päädyin Holbornin CycleSurgeryyn. Pyöräilyyn erikoistuneessa liikkeessä on tietysti pyöräilyyn erikoistunutta henkilökuntaa ja sen kyllä huomasi. Myyjä osasi heti taustojeni perusteella suositella paria sopivaa mallia. Päädyin sovittamaan toisia kenkiä ja onnekseni ne olivat sopivat, sillä toista mallia ei olisi ollut sopivaa kokoa. Hintakin oli hieman matalampi kuin Suomessa (tämä tosin selvisi vasta Googlesta myöhemmin). Mitäpä sitä enempää miettimään ja niinpä Specialized:n Riata-kengät lähtivät mukaani :) Vielä en ole niitä päässyt testaamaan, sillä sairastuin tultuani takaisin Suomeen. Hinku spinningtunnille on nyt kova, sillä en malttaisi odottaa uusien kenkien testaamista! Moni on sanonut spinningkenkien tuovan spinningiin aivan uuden puolen. Pyöräily tuntuu erilaiselta ja tehokkaammalta ja lihakset joutuvat töihin eri tavalla kuin kuonokoppiin kiinnitetyillä jumppakengillä. Sain myyjältä myös hyviä vinkkejä kenkien/klossien säätämiseen, jos ne eivät tunnu hyviltä tai polvien kanssa tulee ongelmaa. Kerron kenkäkokemuksestani lisää, kun olen tunnille niitä päässyt testaamaan.


Brittiläiseen kulttuuriin kuuluu hyvin vahvasti jalkapallo. Vaikka olen asunut Englannissa puoli vuotta, en silti koskaan eksynyt peliä katsomaan. Nykyään entisen kotikaupunkini joukkue pelaa Valioliigassa, joten nyt varmasti eksyisin peliin, jos sielläpäin vielä asuisin :) Tällä kertaa kuitenkin suuntasin poikakaverini kanssa West Ham-Manchester City-peliin. Peli päättyi 2-1 ja kyseessä oli kuulemma iso voitto, sillä Man City on yksi maailman rikkaimmista joukkueista ja viime vuoden Valioliigan voittaja. Tunnelma pelissä oli hieno, etenkin kun kotijoukkue voitti, mikä myös oli poikaystäväni suosikkijoukkue :) Hienoa oli myös nähdä kentällä suomalais-englantilainen Carl Jenkinson ja penkillä ollut Jussi Jääskeläinen! Taidanpa alkaa seuraamaan futista hieman enemmän :D

"I'm Forever Blowing Bubbles..."

maanantai 13. lokakuuta 2014

Muuttotreenit

Muutto, tuo kaikkien ylistämä "ystävä" ja stressin aiheuttaja. Vuosien muuttovapaan kauden jälkeen olin jo ehtinyt unohtamaan miten "ihanaa" on taas pakata ja purkaa elämä toiseen paikkaan. Ja kun olisikin se vain sitä pakkaamista ja purkamista, mutta kun on ne muutkin muuttoon liittyvät asiat hoidettavana. Olen tehnyt hidasta muuttoa, aloittanut kaappien siivous-projektin jo elokuun lopussa, mutta kummasti sitä tekemistä on aina tänne asti riittänyt kiihtyvällä vauhdilla. Ensi sunnuntaina voin vihdoin huokaista helpotuksesta, kun vanha kämppä on tyhjennetty ja siivottu. Tai no, onhan siinä vielä edessä tavaroiden purkaminen, mutta voiton puolella ollaan jo silloin :)

Positiivisena puolena näin treenaamisen kannalta, muutto on hyvä lihaskuntotreeni. Erityisesti kädet ja selkä saavat tehdä töitä kunhan vaan muistaa ergonomian. Laatikko syliin ja portaita ylös, siinähän sitä jalatkin saavat kyytiä. Tämän viikon treenit taitavat hyvin täyttyä ihan vain muuttamalla. Blogiakin yritän herättää aktiivisempaan toimintaan, kun tästä muuttotreenailusta selviän :)

Treeniystäväni. Kaikki se muuttosotku on hyvin rajattu kuvan ulkopuolelle :D

maanantai 29. syyskuuta 2014

Se paljon puhuttu suola

Pääsin työni puolesta viime viikolla ravitsemus-aiheiseen koulutukseen. Sieltä hyvin jäi mieleen erityisesti suolan käyttö. Suomalainen mies käyttää päivässä keskimäärin 8,9 g ja nainen 6,5 g suolaa. Suositus suolan käytöstä on 5 g/päivä eli suositukset paukkuvat aika lailla. Suurin osa saadusta suolasta onkin piilosuolaa, sillä jopa 2/3 suolasta tulee liha- ja viljatuotteista. 1/3 saadusta suolasta on itse lisättyä tai tulee muista ruokatuotteista. Omaa suolan käyttöä ruoanlaitossa on helppo tarkkailla ja esimerkiksi ruoanvalmistuksen lopussa lisätty suola vaikkapa ruoan päälle, tuo suolan maun paremmin esille kuin, että sitä on sekoitettu ruoan joukkoon valmistusvaiheessa. Piilosuola onkin se hankalampi tapaus. Onneksi monissa elintarvikkeissa kuitenkin tulee olla merkintä suolapitoisuudesta, mutta kuinka moni niitä suolapitoisuuksia lukee ja kuinka moni tietää, onko kyseessä sopiva määrä suolaa vai ei. Voimakassuolaisuus tulee pakkauksessa ilmoittaa, mutta senkin raja vaihtelee elintarvikkeesta riippuen.

Koulutuksen innoittaman syynäsin omia kaappejani läpi ja alla olevan listan tuotteet taisivat kaikki sisältää sopivan määrän suolaa. Kaikki suolamäärät on ilmoitettu g/100 g.
- Reissumies-leipä 1,1 g
- arinaleipä 1,3 g
- Oululaisen hapankorput 1,5 g
- Becel-margariini 0,5 g
- Koskenlaskija-sulatejuusto 1,1 g
- Atrian ohuen ohut paahdettu kinkku 1,9 g (sydänmerkki)

Lisäksi löysin pari tuotetta, missä suola oli ilmoitettu natriumina. Tuotteiden todellinen suolapitoisuus saadaan selville kertomalla natriumin määrä 2,5:llä. Näissä tuotteissa suola ja sen määrä oli merkittynä erikseen ainesosalistassa myös %-määränä.
- pakastetut katkaravut 0,68 g natriumia = 1,7 g suolaa (pakkauksessa ilmoitettu suolan määrä 1,7 g)
- Pirkan ketsuppi 0,8 g natriumia = 2,0 g suolaa (pakkauksessa ilmoitettu suolan määrä 1,9 g) 
Nuo laskelmat pitivät siis aika hyvin paikkansa verrattuna ilmoitettuun suolamäärään. Joissakin tuotteissa suolan määrä laskettuna natriumista saattaa olla korkeampi kuin ainesosalistassa, jos raaka-aineessa on luontaisesti natriumia tai tuotteeseen on lisätty jotakin natriumia sisältävää lisäainetta niin kuin se nykyään joka paikassa puhuttu natriumglutamaatti (=aromivahvenne). 

Vähän aikaa jouduin miettimään sydänmerkin suosituksia kinkun kohdalla. Suolaa siinä on 1,9 g/100 g eli 1,9 %. Kyseisten lihatuotteiden voimakassuolaisuuden raja on 1,9 %, joten jokin tässä ei nyt täsmännyt, jos kyseessä on sydänmerkin arvoinen tuote? Atrian nettisivuilta löysin kyseisen tuotteen kohdalta merkinnän 0,7 g natriumia/100 g. Eli onko tämä se selitys sydänmerkille? Ihan en itse pysynyt kriteereissä mukana :) Kinkku sisältää kuitenkin myös natriumnitriittiä (=lihatuotteiden eräänlainen säilöntäaine), mitä ei kuitenkaan saisi liikaa nauttia. Kumpi sitten on parempi vaihtoehto natriumglutamaatti vai natriumnitriitti? Kysymykseen tämä jääkin, en ainakaan itse löytänyt vastausta.


Merkkiä joka suuntaan
Miksi suolan saannista sitten niin paljon puhutaan? Yksinkertainen syy: terveysvaikutukset. Miten se sitten vaikuttaa? Verenpaine nousee, munuaiset kuormittuvat ajan myötä, sydän ja verenkiertoelimistö rasittuvat, aivohalvauksen, sepelvaltimotaudin, mahasyövän, muistisairauksien ja osteoporoosin riski kasvaa. Suola myös sitoo nestettä, joten elimistöön kertyy turvotuksia. Lopputulemana elinikä pidentyy, jos verenpaine pysyy hyvällä tasolla koko elämän ja juurikin liikunnalla ja ruokavaliolla pystytään hyvin paljon siihen vaikuttamaan.

Lähteinä: www.sydanliitto.fi, www.syohyvaa.fi

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Mukikakusta nopea helpotus makeannälkään

Sunnuntai-ilta eikä mitään herkkua kotona ja sokerihammasta kolottaa, apua! Hätään juoksi tällä(kin) kertaa nopesti valmistuva ja helppo mukikakku. Sain mukikakkuun reseptin ystävältäni viime talvena ja silloin tällöin sitä olen tehnyt pahimpaan herkkunälkään. Resepti oli jossain kännykän uumenissa, joten muistelin aineksia omasta päästäni soveltaen. Suklainen mukikakku sai tänään muotonsa näin:

2 rkl vehnäjauhoja
1 rkl mantelijauhoja
2 rkl sokeria
1 muna
3 rkl raakakaakaota
2 rkl rasvatonta maitoa
1 rkl oliiviöljyä
0,5 tl vaniljasokeria
0,25 tl leivinjauhetta

Taikina valmiina ja tästä mikroon.
Aineet mukissa sekaisin, haarukka osoittautui tässä kätevimmäksi. Itse aloitin sekoittamisen sokerilla ja munalla, sen jälkeen loput kuiva-aineet ja lopuksi maito ja öljy. Taikinan voi halutessaan tehdä erilliseen astiaan ja sitten kaataa mukiin, mutta tiskin säästämiseksi tein tämän suoraan mukiin ja sekoittelin aineet siinä. Tämän jälkeen muki mikroon, tehot täysille ja "paistetaan" n. 1 minuutti tai mikron tehosta riippuen paistoaika voi olla lyhyempi tai pidempi. Muki mikrosta ulos ja valmista! Herkun voi syödä suoraan mukista tai kumota lautaselle. Kokonaisvalmistusaika on n. 5 minuuttia, joten sokerihammas saa nopeasti helpotusta :) Paistoaikaa voi myös hetken lyhentää, jolloin kakku jää hieman raa'aksi ja muodostaa "suklaakastikkeen pinnalle".



Note to self: muista laittaa taikinan joukkoon leivinjauhe. Paistoajan puolivälissä lisätty leivinjauhe riitti silti tekemään hyvän lopputuloksen, vaikka pinta ja pohja näyttävätkin mielenkiintoisilta :D

lauantai 20. syyskuuta 2014

Tanssin ja pallopelien hurmaa

Kävin tänään monen viikon tauon jälkeen BodyJamissa ja ekaa kertaa kokeilemassa uusinta ohjelmaa. Huippuohjelma! Vaikka olin mukana ekaa kertaa niin yllättävän hyvin pysyin mukana, mutta kyllä ne jalat ja kädet huitoivat ja hyppivät välillä miten sattuivat :) Fiilis oli kuitenkin tärkein ja lauantai-aamupäivän tunti hämyisessä salissa tuntui kuin olisi ollut lauantai-iltana tanssilattialla. Tai ainakin melkein ;) Tämä oli taas niitä tunteja, kun jää superhyvä olo pitkäksi aikaa, kun fiilis oli kohdillaan ja hiki lensi. Tanssiminen on minun lajini ehdottomasti!

Tähän vastakohtana oli tämän viikon sähly. Meitä oli paljon pelaajia paikalla ja sitä myöten jouduimme myös pitämään vaihtopelaajia ja maalivahtia. Silloin kun porukkaa on vähemmän on meillä liikkuva maalivahti, joka vain pelaa alempana ja toimii "maalivahtina" samalla. Nyt joukkeissa oli 4 kenttäpelaajaa, maalivahti ja 1-2 vaihtopelaajaa. En kyllä saanut siitä pelikerrasta niin hyvää fiilistä kuin yleensä. Maaliin tai vaihtoon meneminen on minulle kuin "rangaistus", sillä en malttaisi olla paikallani vaan haluaisin olla juoksemassa pallon perässä pitkin kenttää. Jokaisella on kuitenkin pelivuoronsa ja jouduin tällä pelikerralla olemaan sekä vaihdossa että maalissa. Jaksan hyvin vetää tunnin sählyn ilman vaihtoa ja käydä välillä vain hörppäämässä vettä, joten päästän mielelläni muita maaliin tai vaihtoon enemmänkin, jos kokevat siihen tarvetta. Pelin jälkeen pitää olla kunnolla hiki ja kesken pelin pitää välillä puuskuttaa spurttien jälkeen. Se on minun ideaalinen pelini :) Tuli nytkin hiki, mutta... 

Jos tykkään tanssimisesta, niin tykkään myös sählystä. Tällä hetkellä minulla on palo kokeilla muitakin pallopelejä, erityisesti joukkuelajeja. En ole peruskoulun/lukion jälkeen juuri mitään pallopelejä pelannut, joten aika pihalla varmasti olisin alkuun. Ongelma on myös se, että aikuisille vasta-alkajille on vähän tarjolla palloilumahdollisuuksia lähinnä harraste/pelailumeiningillä. Yhden lentopallovuoron löysin, mihin pääsee ihan vasta-alkajatkin mukaan, joten ehkäpä käyn sitä joskus testaamassa. Jos jollain on hyviä vinkkejä aikuisten harrastepalloiluvuoroista Helsingissä, niin otan vinkit mielelläni vastaan!

P.S. Eräänlainen "pallopeli" on myös kuumailmapalloilu, minkä kyytiin pääsin eilen. Kuva kertoo varmaan enemmän, kun sanat eivät nyt riitä :)


sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Testissä Training For Warriors

Kävin tällä viikolla testaamassa uutta treenimuotoa nimeltä TFW eli Training For Warriors. Kyseinen laji on kyllä jo jonkin aikaa ollut Suomessa, mutta kohtalaisen uusi laji on kyseessä ja ainakin itselleni täysin vieras. Ystäväni houkuttelemana (tai no eipä tarvinnu houkutella, kun innostuin samantien) kävin testitunnilla TFW Helsingin salilla. Kyseisen laji kova kannattaja on Elastinen ja hän on myös yksi valmentaja. Salin nettisivuilla lajia kuvaillaan näin: "TFW yhdistää erityisellä tavalla sekä kehon että mielen harjoittamisen ja tarjoaa välineen kaikille niille, jotka haluavat parantaa kuntoaan, suorituskykyään tai yleistä terveyttään –henkistä vahvuutta unohtamatta. Yksi tärkeimmistä tavoitteista onkin vapauttaa jokaisen oma sisäinen taistelija eli “Bring out the Warrior within”. TFW:n erottaa muista metodeista sen kokonaisvaltainen lähestymistapa harjoitteluun. Se yhdistää monipuolisen lämmittelyn, nopeus-, voima-, kestävyys- ja liikkuvuusharjoittelun. Training For Warriors ohjelmaa ovat maailmanlaajuisesti käyttäneet tuhannet eri urheilulajien huiput (NFL, NBA, MLB, UFC) parantaakseen fyysistä suorituskykyään ja henkistä vahvuuttaan." Tämän kuvauksen perusteella lähdin siis kokeilemaan hurrikaani-tuntia ja mielessäni pyöri vain kunnon rääkkitreeni niin, että hiki lentää ja oksat pois!

Tunnin alkuosa meni perusteiden läpikäymiseen ja sen jälkeen päästiin tositoimiin. Skannaava kalkkuna, pikkukarhu Iphone polvien alla ja mitälie muita liikkeitä :D Hullulta kuulostavia liikkeitä, mutta rankkoja ja tehokkaita. Näitä tehtiin muutama kierros ja sen jälkeen siirryttiin ns. kaksiosaiseen treeniin, missä tehtiin 20 sekuntia polvennostojuoksua ja aina tietty määrä jotain liikettä esim. burpeetaja uusi kierros heti perään. Nämä suoritettiin parin kanssa, toinen urheili ja toinen valmensi ja kannusti. Loppuun loppuverryttelyt ja lyhyet venyttelyt. 

Iso osa tätä treeniä oli kannustaminen ja huutaminen ja tietysti täysillä! Kaikki liikkeet tehtiin loppuun asti täysillä ja lopettaa ei saanut ennen kuin oli ylittänyt esim. tavoiteviivan ennemmin 20 sentillä kuin jäänyt 20 senttiä vajaaksi. Kiva kokeilu ja uskoisin voivani silloin tällöin käydä treenaamassa tätä lajia, mutten kuitenkaan jatkuvasti. En ehkä ole sitä tyyppiä, joka tykkää huutaa treenatessa, sillä nytkin välillä meinasi ruveta naurattamaan, kun piti väkisin karjua :D Toisaalta oli kiva päästä huutamaan ja tsemppaamaan, mutta väkisin huutaminen ei ole minun juttuni, jos ei siltä tunnu. Liikkeet olivat rankkoja ja jos niitä olisi tehnyt pidemmän sarjan, niin varmasti olisi tuntunut lihaksissa seuraavana päivänä. Nyt siis kyseessä oli kokeilutunti, jossa lähes 15 minuuttia meni asioiden läpikäymiseen ja koko ajan siinä odotteli, että pääsisi kunnolla alkuun ja hiki tulikin vasta viimeisen 15 minuutin aikana. Myös liikkeiden näyttämiseen meni aina aikaa, joten taukoja tuli välillä paljon. Jos treenaamassa kävisi enemmän, niin itse treenin sisältö olisi jatkossa pidempi, kun valmisteluihin ja liikkeiden opetteluun ei menisi niinkään aikaa. Plussana ehdottomasti hyvä valmentaja, huippu breakdance-tanssija Johannes "Hatsolo" Hattunen ja tietysti treeneissä mukana ollut Elastinen ;)

Vika kierros? Paras kierros!!!! Hallussa? Hallussa!!!!

perjantai 5. syyskuuta 2014

Kuntosali - nykyinen vai vaihto?

Blogi näköjään elää edelleen hiljaisempaa kautta. Tuleva muutto on verottanut vapaa-aikaani ja tulee verottamaan vielä aika monta viikkoa ja siihen päälle kun lisätään muutkin menot, niin koneen ääressä tulee istuttua aiempaa vähemmän. Muuttoon liittyen "suurin ongelmani" onkin salijäsenyys. Siis kyllä, tämä asia on mietityttänyt yllättävän paljon, kun totuus on se, että muutan pois nykyisen kotisalini läheltä, jossa olen käynyt jo monta vuotta. Satsin saleja on pk-seudulla useita ja lisäksi, kun Sats ja Elixia juuri yhdistyivät, niin pienellä jäsenmaksun korotuksella saisin käyttööni myös Elixian salit. Tulevan kotini lähellä ei kuitenkaan ole kumpaakaan salia. Julkisilla on kyllä hyvät kulkuyhteydet muutamalle Satsin/Elixian salille, mutta olen tottunut, että pääsen 5 minuutissa pyörällä tai talven räntäsateessa muutamassa minuutissa bussilla salille. Monesti (tai no lähes aina) olen tehnyt sitä, että hikisenä ja naama punaisena olen vain nopeasti rynnännyt kotiin suihkuun, mutta enpä taida jatkossa kehdata mennä julkisiin haisemaan ja hikoilemaan lisää talvitakin alla :P Mitä kauempana sali on, niin sitä suurempi kynnys on salille lähtöön, jos yhtään on laiskempi olo. Muutenkin sitä on jotenkin tykästynyt omaan kotisaliin, vaikka olen lähes yhtä paljon käynyt Satsin muillakin saleilla, eikä niissäkään mitään vikaa ole. Yleisesti olen pitänyt Satsia hyvänä salina, joten kynnys kuntosaliketjun vaihtamiselle on kasvanut ja nirsoilen nyt monenkin asian suhteen, kun olen ainakin omasta mielestäni tottunut hyvälle. Ja tämä ei ollut maksettu mainos, vaan rehellinen mielipiteeni :) 


Vaihtamalla paranee? Voi olla tai voi olla ettei. Kuitenkin nykyään kuntosaleja ja ketjuja on niin paljon, että varmasti jokaisessa on omat hyvät puolensa ja toisenlaiset tunnit voisivat myös olla kivoja vaihtoehtoja. 150 metrin päässä tulevastani kodistani on lähin kuntosali, mikä toisaalta houkuttaisi lyhyen matkan vuoksi, eikä hintakaan vaikuttanut olevan nykyistä jäsenyyttäni juurikaan kalliimpi. Nykyinen kuntosalisopimukseni on kuitenkin hyvä etenkin näin vanhana jäsenenä, joten en hevillä sitä lähtisi purkamaan, sillä vuoden sisään saattaa olla edessä vielä toinenkin muutto ja silloin naapurissa saattaa taas olla se Satsin/Elixian sali. Moniin saleihin on se vuoden sitoutumispakko, joten en välttämättä saisi alle vuodessa irtisanottua toisen salin sopimusta, jos joudunkin taas muuttamaan. Toisaalta voisi olla vaihtelun kannalta hyvä kokeilla muitakin saleja. Mutta toisaalta taas se pieni korotus nykyiseen salimaksuuni toisi laajan kirjon Elixian tunteja käyttööni.

Kumpi tässä nyt enemmän painaa vaakakupissa, lyhyt matka salille vai tuttu (ja laajennettavissa oleva) salijäsenyys? Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että pitäydyn nykyisessä jäsenyydessä ainakin toistaiseksi ja mietin vaihtoa sitten muuton jälkeen uudestaan, kun arki ja salikulkemiset uudesta kodista on aloitettu. Jotenkin minulla kuitenkin on sellainen kutina, että tässä jäsenyydessä ollaan vielä pidempäänkin kuin toistaiseksi :) Ja jotta ongelmat eivät tähän loppuisi, niin toinen elämää suurempi ongelma on työmatkani lyhentyminen alle kilometriin, joten työmatkaliikuntani jäävät kyllä minimiin. Laiskaksihan tässä tulee, kun on tottunut pyöräilemään sen 40 min tai kävelemään 30 min työmatkoja päivässä :P Ongelmansa kullakin ja minulla näköjään tälläisiä "hyvin hankalia" :D

perjantai 22. elokuuta 2014

Liikuntalääketieteen perusopinnot ja mitä siellä oppiikaan

Sain tässä hiljattain toiveen kirjoittaa liikuntalääketieteen opinnoistani ja mikäs siinä, kun itse pidin kursseista ja koin ne hyödyllisiksi ja mielenkiintoisiksi :) Suoritin siis liikuntalääketieteen perusopinnot Helsingin seudun kesäyliopistossa (perustuen Itä-Suomen yliopiston opetussuunnitelmaan) ja ne olivat laajuudeltaan 25 op. Opinnot sisälsivät 7 eri kurssia: elimistön rakenne ja toiminta, liikuntafysiologian ja biomekaniikan perusteet, liikunta, fyysinen kunto ja terveys, terveyskunnon mittaaminen, liikunta ja sairaudet, liikunta ja ravitsemus sekä liikunnan turvallisuus. Kaikki kurssit sisälsivät yleensä yhden luentoparipäivän verran ja lisäksi oli tenttejä ja tehtäviä.

Elimistön rakenne ja toiminta käsitteli ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa. Tässä kurssissa luentoja oli kolmena päivänä, koska ihmiselimistö ei ole ihan helppo kokonaisuus :) Kävimme tunneilla läpi anatomiaa hieman enemmän liikuntaan viitaten, joten vaikka itsellänkin on anatomian luennot käytynä, niin hyödyin ehdottomasti tästä uudesta näkökulmasta. Luentojen lisäksi kurssi sisälsi tentin.

Toisena kurssina oli edessä liikuntafysiologian ja biomekaniikan perusteet. Liikuntafysiologia oli näistä aiheista ainakin itselleni mieluisampi ja myös mielenkiintoisempi, sillä biomekaniikka käsittelee osittain matikkaa ja fysiikkaa, mitkä eivät ole koskaan olleet vahvimpia puoliani. Aihepiireinä löytyi mm voiman ja kestävyyden eri lajit sekä sydämen ja keuhkojen toiminta kuormituksessa. Suoritustapana luentojen lisäksi oli tentti.


Liikunta, fyysinen kuntoa ja terveys käsitteli paljolti terveysliikuntasuosituksia, väestön terveyttä ja eri sairauksien liikuntasuosituksia. Niitä käytiin läpi mm liikunnan käypä hoito suosituksen myötä. Kurssitehtävänä oli tehdä liikuntaohjelmat kolmelle eri esimerkkihenkilölle erilaisten taustatietojen perusteella ja lisäksi myös itselle.

Terveyskunnon mittaaminen oli hyvin poikkeava muista kursseista, sillä luennot kestivät vain pari tuntia ja sen jälkeen hypimme ja heiluimme loppupäivän liikuntahallilla. Teimme kuntotestejä ja kehonkoostumusmittauksia ja samalla opettelimme tekemään niitä muille. Kurssin täydensi kirjallinen tehtävä, jossa piti kertoa kuntotesteistä ja analysoida omia tuloksiaan. Tämä oli kursseista suosikkini, sillä käytännössä toimiminen on kivempaa ja itse ainakin opin niin paremmin kuin vain pänttäämällä kirjaa :)

Liikunta ja sairaudet käsitteli nimensä mukaisesti liikunnan merkitystä eri sairauksiin ja miten sairauksia voi hoitaa ja ennaltaehkäistä liikunnalla. Myös esim. sydänsairauksiin liittyvää kliinistä rasituskoetta käytiin läpi. Tenttikirja kourassa mentiin tämäkin kurssi. Terveydenhoitajan työni kannalta tämä oli todennäköisesti hyödyllisin kurssi, mutta potilaiden motivaatio taitaa olla se suurin ongelma hoitaa sairauksia liikunnan keinoin.

Liikunta ja ravitsemus -kurssilla aihepiireinä olivat mm. ravitsemussuositukset, painonpudottajan ruokavalio ja urheilijan ruokavalio. Kurssilla perehdyttiin myös suomalaisten saamiin ravintoaineisiin ja niiden määriin suhteessa suosituksiin. Tentti seurasi myös tämän kurssin päätteeksi. Ravitsemus oli mielenkiintoinen aihe, etenkin kun se nykyään on niin paljon puheenaiheena. Asioihin tuli uutta näkökulmaa ja monet mediassa pyörivät aiheet ja ravitsemukseen liittyvät myytit saivat selityksiä tai ne kumottiin.

Liikunnan turvallisuus -kurssin aiheina tuli vastaan mm. liikunnan terveysriskit, liikuntaan liittyvät sydänongelmat, tapaturmat ja rasitusvammatennalta. Lisäksi käytiin läpi niiden ennaltaehkäisy ja hoitoa. Kurssitehtävänä oli referaatti urheiluun liittyvästä artikkelista ja lisäksi essee liikuntaan liittyvistä tapaturmista ja mm niiden ehkäisy ja hoito.

Viimeiset luennot olivat jo yli puoli vuotta sitten ja viimeiset kurssitehtävätkin tuli palautettua jo yli 4 kuukautta sitten, joten tuorein terä tältä opintokoosteelta puuttuu. Koen kuitenkin opinnoista hyötyneeni niin työelämässä kuin omassa elämässäni treenamista ajatellen. Suosittelen liikuntalääketiedettä kaikille, joilla on edes pieni palo tietää vähän enemmän liikunnasta ja terveydestä, vaikkei olisikaan liikunta-alan ammattilainen :)

perjantai 15. elokuuta 2014

Terveellisempiä herkkulöytöjä

Loma loppui ja luulin sen myötä menojenkin vähentyvän, mutta kiireet sen kun jatkuvat ja blogi on edelleen jäänyt vähemmälle huomiolle. Liikunnan suhteen olen parin viime viikon aikana päässyt pikkuhiljaa normirytmiin kaikista menoista ja kiireistä huolimatta. Tänään vetäisin sali+Sh'bam-yhdistelmän ja kyllä teki hyvää. En ole tehnyt kunnon lihaskuntotreeniä reiluun 1,5 kuukauteen ja sen huomasi. Huomenna saattaa lihaksissa tuntua :)

Olen löytänyt sokeriherkkujen lisäksi viime aikoina terveellisempiäkin herkkuja/ruokia. Vietin synttäreitäni tällä viikolla ja sen kunniaksi kävin syömässä ravintola Sandrossa. Lautaselle eksyi ihanaa kasvisruokaa. En tiedä rasva- ja kalorimääristä, mutta enpä toisaalta välittänytkään :D Kasvisruoka kuitenkin on terveellisempi vaihtoehto ja myös kevyempi, joten jättilautaselta jaksoi ahtaa ruokaa napaan oikein urakalla! Suosittelen ehdottomasti tätä ravintolaa ja niin taitaa moni muukin, sillä paikka taitaa olla aina täynnä.

Ruokaa riitti! Vertailuna vasemmassa yläkulmassa normikokoinen lautanen. Onneksi kyseessä oli kahden hengen annos, vaikka siitäkin jäi paljon syömättä :)
Synttärikakuksi tein mansikka-mustikkaraakakakkua ja näin sain ruoka-ainerajoitteisen kaverini myös herkuttelemaan. Ihana resepti on alunperin täältä, tosin hieman sitä muokkailin parin ainesosan suhteen. Kakku oli oikein hyvää ja raikasta, eikä sokerin puuttumista oikeastaan huomannut. 
 


Hiljattain myös löysin kaupasta ihanan raakapatukan makuna appelsiini-raakakaakao, mikä käy hyvin makeannälkään. Tässä on lähes 200 kcal/100 g vähemmän kuin suklaapatukassa. Nam!

tiistai 5. elokuuta 2014

Brittiläinen ruokakulttuuri syynissä

Matkustelin lomani aikana Irlannissa ja Englannissa lähes kahden viikon ajan ja jälleen kerran mielenkiinnolla ja kauhulla katselin paikallisia ruokia ja ruokakauppoja. Olen asunut Englannissa puoli vuotta ja lisäksi matkustanut siellä lukuisia kertoja ja Irlannissakin kahdesti, joten voisin väittää tuntevani ainakin brittiläisen ruokakulttuurin aika hyvin. Kauhistelin ruokakulttuuria jo siellä asuessani vuonna 2009, eikä mielipiteeni asiasta ole muuttunut sen jälkeen. Oman käsitykseni mukaan britit syövät epäterveellisemmin kuin suomalaiset ja tätä tukee pubiruokailukulttuuri.

Mitä se brittiruokakulttuuri sitten on? Tässä joitain asioita mihin olen kiinnittänyt huomiota.

"Terveysvalmispizza"
Kaupoista saa usein ostettua meal dealeja, mihin saa valita esim. wrapin/kolmioleivän/salaatin ja sipsipussin/hedelmää/suolapähkinöitä ja mehun/limun/veden. Kyllähän tuosta saa koostettua ihan hyvän kokonaisuuden, mutta miksi niitä sipsejä pitää olla joka paikassa? Briteissä on hyvin yleistä, että koulussa lounaalla/välipalalla lapsilla on sipsejä ja tietysti aikuisillakin ne ovat suosittuja. Kaupoissa hyllyt notkuvat sipsipusseja ja pieniä sipsipusseja myydään jättipakkauksissa juurikin sen takia, että ne ovat hyviä välipaloja tms. Myös kolmioleivät ja valmisruoat ovat hyvin yleisiä. Pizzaa, chicken wingsejä, pubiruokaa, ranskiksia jne. Pikaruokaloita on joka kulmassa ja pubeista saa ei-niin-terveellistä ja ei-niin-houkuttelevan näköistä ruokaa. Pubit ovat iso osa paikallista kulttuuria ja tottahan siellä tulee myös syötyä. Pikaruoka/valmisruoka on myös halpaa suhteessa terveellisempään ruokaan ja esim. kasviksiin. Joskus kaupasta on jopa vaikea löytää ns. normaaleja ruoka-aineita vaikkapa jauhoja.

Olin Englannissa kiinalaisessa buffetravintolassa syömässä ja siellä oli tarjolla ranskalaisia perunoita! Mielestäni ne eivät ole kiinalaisia, mutta kun briteissä ollaan, pitäähän niitä olla tarjolla joka paikassa. Monien ruokien lisänä on ranskalaisia ja niitä saa pubista kuin pubista. Ravintolassa söin kerran ruoaksi lasagnen ja sain sen lisänä ranskalaiset. En ihan ymmärtänyt miksi, mutta se kuului annokseen :D Joskus olen pyytänyt ranskalaisten tilalle salaatin, kun sen on saanut vaihtoehtoisena valintana. Sitä salaattia sitten onkin odoteltu, kun luultavasti sitä ei usein tilata ja koko salaatti on pitänyt tehdä vain minua varten.

Monta välipalaa
Isoista supermarketeista ei välttämättä saa ostettua yksittäisiä jäätelöitä! Menimme Tescoon (hyvin yleinen brittiläinen supermarket) ohikulkumatkalla ja ajattelimme vain ostaa jätskit. Pakasteosastolle päästyämme löysimme vain jäätelöpakkauksia, missä oli vähintään 3 jäätelöä. Myyjältä kysyttyämme, löysi hän vain yhden jäätelövaihtoehdon, mitä myytiin yksittäisinä kappaleina. Pienemmistä kaupoista kyllä saa yksittäisiä jätskejä, mutta vain yksi vaihtoehto isossa supermarketissa? Eivätkö paikalliset harrasta jäätelön syöntiä esim. ulkona vaan vievät multipakkaukset kotiin ja syövät siellä. Osta ja syö enemmän kuin tarvitset? Tämä pätee moneen muuhunkin, sillä kaikenmaailman herkkuja ym. saa usein isommissa pakkauksissa. Ja lisäksi tämä osta 3 maksa 2.

Tämä havainto ei mene omaan piikkiini, vaan juttelin suomalaisen ystäväni kanssa, joka on keväällä muuttanut Englantiin ja kävin myös hänen luonaan matkustellessani. Tykkään syödä Pilttejä ym. vauvan soseruokia ja niin myös ystäväni. Hän oli kovasti yrittänyt etsiä niitä kaupoista, muttei ollut löytänyt. Puhuimme lasten ruoista ja hänen mukaansa lapsille ei ole tarjolla Pilttien kaltaisia hedelmäsoseita vaan välipaloja ym, joihin on lisätty sokeria. Sokeria pienille lapsille? Nyt soi myös kellot ammattini kannalta.

Mitä muuta tuli mieleen? Limua juodaan paljon. Kaupoissa on lähinnä vaaleaa höttöleipää ja vähemmän täysjyväleipää tms. (Ruisleipää en mainitsekaan, koska sitä ei saa monestakaan maasta.) Majoneesia laitetaan ruokiin lisänä ja pubeissa voi olla niitä läjäpäin minipakkauksina kuten ketsuppia "mausteena". Pekonia myös tulee usein vastaan eri ruoissa.

Asuessani Englannissa (eli vaihdossa ollessani) suoritin projektityötä yliopiston työterveyshuollossa. Aiheena oli mm sydänterveys ja projektin tarkoituksena oli saada henkilökuntaa terveystarkastuksiin. Oma roolini oli mm kampanjointi ja materiaalin hankkiminen. Tilailin kirjallista materiaalia eri paikoista ja sitä oli saatavilla paljon. Briteissä on käsittääkseni paljon erilaisia kampanjoita ym. juuri terveellisemmän ruoan ja terveellisempien elämäntapojen puolesta. 5 A DAY lienee kuuluisin kampanja, minkä tarkoituksena on saada kaikki syömään 5 annosta hedelmiä, marjoja ja kasviksia päivässä. "Puoli kiloa päivässä" taitaa taipua samaan muotoon Suomessa :) Tämä kampanja näkyy vahvasti Briteissä ja esim. kaupoissa myydään hedelmäkippoja, missä mainostetaan, että "this is one of your five a day".

Tässä taisi tulla esille ne pahimmat puolet, mutta kyllä sitä terveellistäkin ja hyvää ruokaa Briteistä saa :) Täytyy kuitenkin muistaa, että nämä ovat minun näkemyksiäni, kokemuksiani ja mielipiteitäni. 100 %:sta faktaa en voi tarjota, mutta hyvin vahvaan kokemukseen perustuen tämän kirjoitinkin :) Ja toisekseen, kyllä sitä Suomessakin osataan epäterveellisesti syödä...

torstai 31. heinäkuuta 2014

Uusvanhojen lajien ihanuutta

Kuukauden tauon jälkeen olen vihdoin päässyt takaisin salielämään. Vaikka ulkona on paahtava helle ja koen "vääryyttä" olla sisällä (koska sitä voi tehdä sitten pitkin syksyä ja talvea) olen silti löytänyt tieni salille (=sisälle). Eihän siellä koko päivää olla, joten olen ehtinyt auringosta ja ulkoilmastakin nauttia :) Ja kyllä on tehnyt hyvää päästä jumppailemaan pitkästä aikaa! 

Toissapäiväinen jumppaan lähtö tuli aika extempore, sillä kahden minuutin harkinnan jälkeen pakkasin kamat kasaan ja kiidin salille. Harkinta-ajan alusta salille pääsyyn kesti 13 minuuttia ja olin paikalla vain 7 minuuttia ennen tunnin alkua :D Kyseessä oli Street dance -tunti missä olen tainnut käydä vain kerran aiemmin. En silloin erityisemmin ihastunut tuntiin, koska koreografiaa tehdään pitkiä aikoja ja tunnille osallistuessani oli sitä tehty jo monta viikkoa. Street dance ei tanssilajina muutenkaan ole suosikkejani, joten kokeilu jäi yhteen kertaan. Tiedän, että lajeja pitäisi kokeilla muutaman kerran ennen kuin voi sanoa lopullisen mielipiteensä, mutta siihen se silti jäi :) Tästä kokeilusta on jo pari vuotta, joten uusi yritys extemporena tuli hyvään paikkaan, sillä tykkäsin tunnista! Koreografiaa oli tehty jo useampi viikko, mutta yllättävän hyvin onnistuin heilumaan mukana, vaikka välillä (tai usein) oli askeleen jäljessä tai en muistanut mitä piti tehdä. Tunti meni nopeasti ja pääsin jo hieman siihen ihanaan dance feveriin :) Muistona mustelmat molemmissa polvissa, kun shortsit jalassa pyörin lattialla hienoja kuvioitani. Uudestaan? Kyllä!

Tänään arvoin pitkään mille tunnille osallistua vai mennäkö vain salille. Päädyin BodyCombatiin ja siihenkin pitkästä aikaa. Käyn combatissa satunnaisesti muutamia kertoja vuodessa ja edellisestä käynnistä taitaa olla jo monta kuukautta. Huh mikä tunti! Hiki lensi (kiitos myös helteen ja hautovan ukkosilman) ja mieli oli korkealla! Ohjaaja oli myös huippu ja se toi vielä extraa tunnille. Joskus combat-tuntien jälkeen mietin, että miksen käy siellä useammin ja nyt mietin taas samaa...

Mitä tästä opin? Kokeile uusia ja uusvanhoja jumppatunteja. Yksi kerta ei kerro koko totuutta ja jotain vanhaa tuntia voikin katsoa nyt ihan uusilla silmillä. Lisäksi tuntikuvaukset eivät kerro koko totuutta, vaan vasta tunnilla käytyään tietää minkälainen tunti on kyseessä. Kokeile ja innostu!

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Loma loppuu, kesä ei

Niin se neljä lomaviikkoa vain vierähti nopeasti ja viimeistä päivää viedään. Blogikin on elänyt hiljaiseloa, sillä en ole montaakaan päivää lomani aikana ollut kotona ja suurin osa ajasta onkin oltu kännykkänetin varassa ja sillä kirjoittaminen olisi ollut varsin hidasta (ja toisekseen en kyllä olisikaan ehtinyt kirjoittaa). Kyllä tätä konetta ehtii taas hakkaamaan ympäri vuoden, joten olen oikein tyytyväinen läppärin kesätaukoon :) Loma kului pitkälti matkustellessa. Lähes 2 viikkoa kului Irlannissa ja Englannissa, sen jälkeen on ollut mökkejä, mummoloita, sukulaisia, kavereita, ympäri Suomen sompailua ja se muutama päivä Helsingissäkin. Autossa (ja myös bussissa, junassa ja lentokoneessa) olen istunut niin paljon, ettei varmaan tarvitsisi koko loppuvuonna. Mutta kyllä olen nauttinut jokaisesta lomapäivästä!!

Treenaaminen loman aikana jäi harmikseni vähille. Irlannissa aikataulu oli niin tiukka, ettei ollut toivoakaan lenkkeilystä tai sitten olin niin väsynyt, etten jaksanut. Englannissa ehdin kerran juoksulenkille ja lisäksi kävelimme pitkiä lenkkejä useampana päivänä. Suomessa ehdin lenkkipolulle vain muutaman kerran.  Lisäksi loma päättyikin sopivasti nielutulehdukseen ja se vei treenit viimeiseltä viikolta kokonaan. Luulin vain saaneeni kylmää auton/lentokoneen ilmastoinnista kuten poikakaverini, joka selvisi parin päivän lievällä kurkkukivulla. Näin ei kuitenkaan ollut kohdallani. Kun olin viisi päivää ollut lievässä kurkkukivussa ja välillä ääni käheänä, satuin vilkaisemaan nieluani peilistä ja yllätyshän siellä oli, sillä peilissä näkyi valkoiset katteet ja muitakin tulehduksen merkkejä. Nieluviljely kuitenkin osoittautui negatiiviseksi ihme kyllä, joten virustulehdus taisi/taitaa olla kyseessä. Muutaman päivän olen kuitenkin pitänyt treenilepoa varmuudeksi ja pelkäsin jo ensi viikonkin treenien puolesta, mikäli sieltä olisi angiina löytynyt, mutta hyvä näin :) Juurikin treenien puutteen ja liiallisen herkuttelun vuoksi olen myös kerryttänyt jonkun kesäkilon :P Ensi viikolla onneksi pääsee johonkin ruotuun, kun ruokailurytmi säännöllistyy ja toivon mukaan kurkkukipukin antaa myöden treenejä ajatellen. Eiköhän se kilo (ja ehkä toinenkin) siitä tipahda, kun saa pahimmat turvotukset pois :)

Tällä kertaa kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten lyhyt kuvakatsaus lomaani :)

Ihana Irlanti :)
Useita kymmeniä tunteja tien päällä Suomessa ja maailmalla
Lenkkimaisemaa Englannissa
Kesäherkkuja! English afternoon tea :)
Mökki <3
Mummolan kesäyö
Superfoodia suoraan metsästä
Kesän ihanin keksintö! Tien varresta löytyi hunaja-automaatti ja sen sisällä oli hunajatörppöjä kaupan. Rahat vain aukosta sisälle ja törppö mukaan. Ihanaa hunajaa suoraan paikalliselta pienkasvattajalta :)
Kesä-Helsinki :)
Onneksi lämpöä (kuumuutta) ja kesää vielä riittää, vaikka työt ja sisätilat huomenna kutsuvatkin :) Ihana ihana kesä <3

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Kesälomalle porrastreenin kautta

Loma, mikä ihana asia ja se on nyt totta :) Puoli vuotta on kitkuteltu ilman lomaa, joten tämä neljä viikkoa on todella ansaittu! Vaikka kyllähän jokainen on lomansa ansainnut, mutta oma lomani on nyt se tärkein ;) Lattialla pötköttelee matkalaukku osittain pakattuna ja huomenna se pitäisi olla valmiina lähtöön, kun suuntaan Irlantiin kiertomatkalle ja Englantiin kavereiden luo. Tulevien viikkojen aikana tulen istumaan paljon autossa, bussissa, junassa ja lentokoneessa, joten juoksukengät lähtevät mukaan toiveena päästä välillä treenaamaankin.

Juoksukengät ja tuliaishapankorput matkalla lomalle :)
Tänään tein viimeisen treenin ennen lomamatkailua ja suuntasin lenkkipolulle. Pihalla loppuverryttelyä tehdessäni päätin vetäistä perään porrastreenin. Porrastreeni on tehokas, sillä vauhtikestävyys kehittyy, kalorit kuluvat ja pakaralihakset saavat treeniä. Tällä kertaa hyppelehdin portaissa 10 minuutin ajan lenkin päälle ja tuossakin ajassa sain hyvän hengästymisen päälle :) Treeniportaitaissani portaita on n. 25 ja siinä menin edestakaisin naapureiden ja ohikulkijoiden iloksi. Tein treenissäni viittä eri "liikettä". 1. Perusaskellukset portaita ylös ja alas. 2. Kaksi porrasta ylöspäin, yksi porras alaspäin, kaksi ylös, yksi alas... Tällä periaatteella askelsin useamman kierroksen. 3. Kaksi porrasta ylöspäin tasajalkaa hyppien, yksi porras alaspäin hypäten, kaksi ylös, yksi alas... 4. Sivuttain portaita ylöspäin. 5. Harppoen 2 tai 3 porrasta kerrallaan. Kaikki liikkeet mennään tietysti hyvällä vauhdilla, niin että hengästyy :) Hyppyliike oli kaikkein rankin ja meinasi jo usko loppua viimeisillä portailla :D Hyvä, lyhyt ja tehokas treeni ja pidempänäkin sitä voisi toteuttaa.  Tämän porrastreenin ja edellisen tekstin mökki-kiertoharjoittelun lisäksi toteutin viime kesänä mökki-"boot campin", joten omat luononnhelman treenit ovat valmiina pitkien istumisjaksojen oheen :)



Tänään soi: Kasmir - Vadelmavene Tämän myötä blogi jää hiljaiseloon seuraavien viikkojen ajaksi, joten ihanaa kesää kaikille! Aurinkoa, treeniä, löhöilyä ja herkkuja!

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Lihaskuntotreeni mökkiolosuhteissa

Juhannus juhlittu ja huomenna paluu töihin, mutta onneksi vain toistaiseksi ennen loman alkua. Kolme päivää sujui mökillä mukavasti koleasta säästä huolimatta ja ehdimme jopa 15 minuuttia ottamaan aurinkoa bikinit päällä :D Ihan loikoiluksi, syömiseksi, juomiseksi, pelailuksi ja saunomiseksi koko juhannus ei mennyt, vaikka ne pääroolissa olivatkin, sillä ehdimme vetää yhden kunnon treenin sinne väliin. Monesti olen saanut vetää mökkilenkkejä yksin, mutta nyt jo juoksukenkiä mukaan pakatessani, tiesin tällä kertaa saavani treeniseuraa. 

Juhannusaaton kunniaksi vedimme ensin 30 minuutin juoksulenkin. Maasto oli mäkistä, joten kunnon lenkki siitä tulikin. Siihen päälle vedimme 25 minuutin lihaskuntotreenin kehon omalla painolla kiertoharjoitteluna. Liikkeitä oli neljä ja niitä käytiin läpi kuuden kierroksen ajan, niin että kaikki liikkeet tehtiin putkeen ja sen jälkeen tuli n. minuutin tauko. Toistojen määrät per liike: 20-18-15-12-10-8 eli määrät vähenivät joka kierroksella. Liikkeet kulkivat seuraavasti: 1. luisteluhypyt 2. vatsarutistukset sivuille 3. askelkyykkyhypyt 4. sivulankut jalkaa nostaen. Sivulankuissa molemmat puolet tehtiin jokaisella kierroksella erikseen ja muissa liikkeissä toistot ovat yhteenlaskettuja määriä. Bonuksena teimme yhdellä kierroksella punnerruksia :)

Mökkikuntosali toimi myös pelikenttänä :)
Kiva treenihän siitä tuli, kun vielä sen jälkeen pääsi pulahtamaan (kylmään) järviveteen virkistäytymään :) Hiki tuli ja tiesti tehneensä jotain ja tulos tuntui seuraavana päivänä, kun kaikilla kolmella treenaajalla oli pakaralihakset kipeinä! Ei sitä aina tarvitse kuntosalia lihaskuntotreeniin, vaan tälläinen mökkitreeni käy oikein hyvin sen sijaan. Tulevalla lomamatkallani jo haaveilin hyppiväni askelkyykkyhyppyjä ja lankuttavani niityillä ja alavilla mailla :D Juoksukengät ja urheiluvaatteet kulkevat mukanani koko kesäloman, jos vain tiedän olevan mahdollisuutta pomppia ne päällä!

P.S. Nyt se on sitten virallista, nimittäin sain juuri ennen juhannusta vihdoin ja viimein viimeisenkin arvosanan liikuntalääketieteen perusopinnoista! Yeah!!

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Nopea pinaattitomaattisalsaricottalasagne

Pinaattiseos
Näköjään liikunnan suhteen ei ole mitään erityistä kerrottavaa tällä hetkellä, sillä jälleen on vuorossa ruokapostaus :) Olen löytänyt uuden ruoanlaittotuttavuuden nimittäin ricottajuuston. Tänään jälleen kokkailin ruokaa omassa koekeittiössäni. Tuloksena oli pinaattitomaattisalsaricottalasagne. Tämä ei ole terveellisin ruoka, mutta lienee kuitenkin terveellisempi kuin normaalijauhelihalasagne. Oikeastaan tuohon ruoan nimen eteen voisi lisätä sanan "nopea", sillä tämä valmistuu paljon nopeammin kuin lasagne yleensä. Koekeittiön nopea pinaattitomaattisalsaricottalasagne (huh mikä nimihirviö) valmistui näin:

- 1 prk ricottaa (250 g)
Salsaa ja pinnalle juustoraastetta
- 1 prk tomaattisalsaa (käytin GoGreenin  Salsa Mediterraneania, purkissa 380 g ja siis sisältää tomaatin lisäksi myös mm kikherneitä, sipulia, linssejä, porkkanaa ja mausteita)
- noin 50-60 g pinaattia (käytin hienonnettua pakastepinaattia)
- pinaattilasagnelevyjä
- mausteita (tässä versiossa suolaa, pippuria, valkosipulijauhetta, persiljaa)
- juustoa

Tomaattisalsa, 2/3 ricotasta ja n. 1 dl juustoraastetta sekaisin, tähän en lisännyt mausteita, koska salsa itsessään jo sisälsi mausteita. Pinaatit, 1/3 ricotasta ja mausteet sekaisin toisessa kulhossa. Uunivuoka voidellaan oliiviöljyllä tms, pohjalle kerros salsaseosta, päälle lasagnelevyjä, sitten kerros pinaattiseosta, kerros lasagnelevyjä ja päälle loput salsaseoksesta ja pinnalle juustoraastetta. Uuniin 200 astetta ja n. 25 minuuttia. (Koska kyseessä on nopea lasagne, käytin tosiaan valmista salsaa ja pakastepinaattia. Toki salsan voi tehdä itse ja hienontaa tuoretta pinaattia, mutta valmistus vie tällöin paljon enemmän aikaa.)

Voisin opetella kuvaamaan näitä ruokia :D
Lopputulos oli nam, vaikka itse sanonkin! Yritin myös tehdä jonkinlaista kalorilaskentaa tästä ja lopputulokseksi sain karkealla arviolla n. 350 kcal/annos. Googlettamalla löysin n. 450 kcal/annos normaalissa jauhelihalasagnessa. Joten ehkä voisin tämän julistaa olevan hieman terveellisempää ;)